maanantai 31. tammikuuta 2011

Poikanen sai nimekseen Lempi


Heurekan henkilökunta äänesti poikaselle nimeksi Lempi! Kunhan hieman opettelemme vielä tämän blogin käyttöä, voisi poikasen nimen äänestykseen osallistua myös blogimme kautta:D

T. Mirjami

Hiiri vai rotta

Asiakkaat kysyvät usein, mitä eroa rotalla ja hiirellä on. Melko samannäköisiä ne ainakin ovat.

Lyhyt vastaus: ne ovat eri lajia. Hiiri ja rotta eivät voi lisääntyä keskenään.

Eläinihmisiä kiinnostaa kuitenkin eniten se, miten ne eroavat käytökseltään toisistaan ja minkälaisia lemmikkejä ne ovat. En ole hiiriasiantuntija, mutta muilta kuulemani perusteella voisin vastata seuraavaa.

Kesyrotta on isokokoinen ja touhukas eläin, eli se vaatii paljon tilaa. Aikuinen kesyhiiri painaa muutamia kymmeniä grammoja, kun taas kesyrottakoiras voi painaa yli puoli kiloa. Molemman lajin naaraat ovat koirasta pienempiä. Kumpi laji seuraavassa kuvassa on?

Hiiri!

(Kuva Wikipediasta, GNU Free Documentation Licence-lisenssillä)

Hiirtenomistajat hankkivat usein lemmikilleen juoksupyörän. Rotille sellaista ei useimmiten hankita, vaan rotan annetaan juosta vapaana lattialla. Heurekan kesyrotilla on tarjolla kaikenlaisia virikkeitä, joilla niiden touhuamisen tarve saadaan tyydytettyä, kuten aiemmista postauksistakin käy ilmi :)

Miten rotan sitten erottaa hiirestä ulkonäön puolesta? Aikuiset yksilöt on helppo tunnistaa koon perusteella, mutta poikasista on vaikeampi sanoa. Joitakin eroavaisuuksia on: hiiren korvat ja pää ovat suuret suhteessa sen muuhun kehoon, häntä on ohut, viiksikarvat ovat kapeassa sumpussa verrattuna rottien ’laajaan’ viiksirivistöön. Rotalla vastaavasti on paksu häntä sekä suuri pää ja jalat verrattuna muuhun ruumiiseen. Tässä rottien lajin edustaja Tilda:

Ratguiden erinomaisilla englanninkielisillä sivuilla on tietovisa, jossa voi testata erottaako rotan hiirestä.

Rotat ovat luonteeltaan erittäin uteliaita ja seurallisia, sen olen havainnut, mutta miten on kesyhiirten laita?

Päivän kysymys: onko sinulla lemmikkinä kesyhiiri?

Entä miten on, onko tämä analyysini serkusten eroavaisuuksista oikea? :)

keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Poikasen tutustuttaminen muuhun laumaan

Tässä on noin viiden viikon ikäinen poikanen, joka on juuri saapunut Heurekaan kasvattajalta. Poikanen on jo luovutusikäinen, mutta osaa vielä alistua isommilleen.

Tältä näyttää tutustumista varten sisustettu häkki; tylsältä! Häkin yläosaan ei ole pääsyä ja alakerrassa on muutama koppi. Kopit ovat riittävän isoja, jotta poikanen ei pääse linnoittautumaan niihin juostessaan karkuun aikuisia. Häkin alakerta on riittävän pieni, jotta poikanen ja aikuiset väistämättä kohtaavat toisensa. Ilman koppeja tutustumishäkki olisi turhan aukea paikka, mistä rotat saaliseläiminä eivät pidä.
Tässä on Lilli, joka on juuri alistanut poikasta (valitettavasti itse alistamistilannetta en onnistunut vangitsemaan... ). Käynnissä on jälkihaistelu. Ihan kuin koirillekin, taitaa rotillekin se peppu olla tärkein haisteltava ruumiinosa.
                                     ...ja aivan kuten juuri kirjoitin, ei ole pepun voittanutta!

Tutustumiseen kannattaa sekaantua mahdollisimman vähän, mutta silti seurata tilannetta vierestä. Aikuinen saattaa kääntä poikasen rajustikin selälleen ja uhkailla tätä, jotta poikanen tietäisi paikkansa uudessa kodissa. Joskus poikaseen ilmestyy aikuisten puraisuja, joten on tärkeää useamman kerran tutkia poikanen läpi (etenkin sukupuolielinten alue, joka on herkkä) mahdollisten haavojen varalta. Pikkunaarmut eivät haittaa, mutta jos haava vuotaa verta, suosittelisin erottamaan poikasen laumasta kunnes haava on umpeutunut. Aukinainen haava voi saada aikuiset hylkäämään poikasen viallisena.

Heurekassa uuden poikasen kotiutuminen kestää yleensä noin parin päivän verran. Tämän jälkeenkin voi olla satunnaisia alistamisia, mutta pääosin uusi laumanjäsen tietää paikkansa. Paras merkki sopeutumisesta on yhdessä nukkuminen.


Mirjami

lauantai 22. tammikuuta 2011

Jyrsijälle liikuntaa

Etenkin pienet lemmikit saattavat jäädä helposti vaille riittävää liikuntaa. Pienikokoisetkin jyrsijät vaativat kuitenkin päivittäistä jaloittelua vapaana häkin ulkopuolella. Mitä liikunnallisempaa elämää ne viettävät, sen terveempinä ne myös pysyvät.

Kotona jyrsijä saattaa kuitenkin aiheuttaa ongelmia, sillä se nimensä mukaisesti tykkää jyrsiä :)
Lemmikkiä pitää siis vahtia ulkoilun aikana tarkasti, ja mahdollisimman tehokkaasti ehkäistä jyrsintävahingot ennalta. Johdot voi suojata listoilla tai nostaa ne ulkoilutuksen ajaksi tarpeeksi korkealle. Huomiothan kuitenkin, että rotat ovat hyviä kiipeilemään! Olen nähnyt sellaisenkin ihmeen, että rotta on hivuttanut itsensä kirjahyllyyn pientä seinän ja hyllyn välistä koloa pitkin itseään seinää vasten tukemalla!

Kaikki mahdolliset ja mahdottomat kolot kannattaa tukkia, sillä uuden kolon löytäessään rotta saattaa viettää siellä ihastuksissaan pitkiäkin aikoja. Heurekan Rottakopissakin on yksi tällainen kielletty kolo: tietokoneen säilytyslaatikko! Olemme ovelasti piilottaneet tietokoneemme vetolaatikon sisälle, jonne rotilla ei pitäisi olla pääsyä. Onerva-tyttö kuitenkin pääsi...

... ja kurkistaa tässä tietokonelaatikon sisäpuolelta! Onerva ehti jyrsiä tietokoneen hiiren johdon poikki. Ajattele, rotta jyrsimässä hiirtä! :D

Jyrsijän jyrsimisvimmaa voi myös yrittää suunnata antamalla puruleluja. Heurekan rotat ovat jättäneet Rottakopin kalusteet hyvin rauhaan, sillä ne saavat jyrsiä erilaisia virikeleluja. Niin kutsutun rehulaudan käyttöä suositellaan erityisesti: rehulautaruokinnassa rotat jyrsivät ruokapelletit esiin puiseen ristikkoon vuoratuista piiloista. Tällä tavalla rottien hampaat kuluvat ja rotta joutuu näkemään hieman vaivaa ruokaa etsiessään.

Kuvassa on jonkin aikaa käytössä ollut rehulauta:


...ja virikeleluja, joiden sisälle voi laittaa makupalan:



Kalkkikiveäkin saa jyrsiä, ja jyrsitty on:

Rotat eivät saisi sen sijaan jyrsiä pelivälineitään eli koripalloja...



Tästäkin huolimatta harras toiveemme siis on: anna lemmikkisi juosta vapaana! Sillä tavoin se on kaikkein onnellisin.


maanantai 10. tammikuuta 2011

Poikanen!

Heurekan nuorimman junioripelaajan virkaa on tähän asti pitänyt kirjava rotta Tilda.


...Vaan ei pidä enää! Uusi rotanpoikanen tuli kasvattajalta tammikuun alussa. Neitokaisella on jo peliasu valmiina -yksivärinen turkki- mutta koulutusta ei ole vielä aloitettu. Rottien annetaan tutustua toisiinsa kaikessa rauhassa. Reilun 5 viikon ikäinen juniori on vielä nimeämättä. Olen yrittänyt useana päivänä saada kaverista kuvaa, jotta mahdollisia nimiehdotuksia voisi esittää. Juniori vain on niin vikkelä, että kuvaaminen on ollut hankalaa.

Tässä hän kuitenkin on:




Päivän kysymys: mikä pienelle nimeksi?