torstai 28. marraskuuta 2013

Naksutinkoulutuksen historiaa ja nykypäivää

Olen usein kuullut väitteen, että naksutinkoulutus-menetelmän eläintenkoulutuksessa keksi biologi Karen Pryor delfiineille. Oikeastaan hän kuitenkin vain toi menetelmän käyttöön laajalle yleisölle kirjojensa myötä.

Monia hyviä keksintöjä on keksitty alunperin sotimistarkoitukseen, johtunee siitä, että siihen on oltu valmiita pistämään paljon rahaa. Naksutinkoulutustekniikkaa käyttivät jo 1944-1945 Brelandit laivaston eläintenkoulutusohjelmassa. He kouluttivat kyyhkyjä nokkimaan pommeja jolloin pommi saadaan varmasti tarkkaan osoitteeseen. Lähdettyään armeijasta ja perustettuaan yrityksen ABE, "Animal Behaviour Enterprises", he kouluttivat monia eri eläimiä ja myös muutaman koiran naksutinkoulutustekniikalla. He yrittivät esitellä tekniikkaa koirankouluttajille 1940- ja 50-luvuilla. Koiraihmiset eivät kiinnostuneet. Silloin vasta keskusteltiin siitä kuinka palkitseminen voisi olla parempi tapa kouluttaa koiria kuin rankaiseminen.

Nykyään koirankoulutuksessa on jo yleisesti hyväksyttyä, että kouluttaessa palkitsemalla saa parempia tuloksia kuin kouluttamalla pakolla. Naksutinkoulutus on hyvin laajasti käytössä koirapiireissä. 1990-luvulla alettiin tekniikkaa käyttää koulutuskentillä, ja se avasi monen kouluttajan silmät: parempia tuloksia palkitsemalla, ja koulutus eläimestä jopa kivaa!

Ehkä sama ulottuu jonain päivänä hevostenkin koulutukseen. Hevosten koulutuksessa on vielä yleistä, että käytetään raippaa, kannuksia ja rangaistuksia. Tuntuu oudolta kuinka ratsastuskouluissa opetetaan lapsia: "lyö sitä jos se ei tottele". Kukaan tuskin enää opettaisi ketään lyömään koiraansa jos se ei tottele. Kaikki hevosten koulutuksessa ja ratsastuksessa perustuu negatiiviseen vahvisteeseen. Positiivista vahvistamista pelätään syvään juurtuneiden uskomusten takia: se oppii näykkimään jos palkitsen sitä herkuilla. Negatiivisessa vahvisteessakaan ei ole mitään pahaa, jos sitä opetetaan käyttämään oikein. Aina ensin aloitetaan mahdollisimman pienellä avulla, jota tarvittaessa voimistetaan. Paine poistuu heti kun eläin reagoi halutulla tavalla. Näin eläin oppii, että omalla toiminnalla voi poistaa paineen ja voi toimia jo helläänkin apuun reagoimalla. 

Löytyy kuitenkin uran uurtajia ja pioneereja hevostenkin kouluttamisessa operantilla koulutuksella ja positiivisella vahvistamisella, Suomestakin mm. Tuire Kaimio. Useimmat ihmettelevät nähdessään miten erilailla käyttäytyy hevonen, joka on koulutettu palkitsemalla. Kuulopuheiden mukaan vain palkitsemalla koulutetut hevoset menevät passagea "lennokkaasti" ja näky on aivan erilaista kuin perinteisesti negatiivisella vahvisteella koulutettujen menestyneiden kouluhevosten meno.

Sama menetelmä toimii siis lähes kaikilla eläinlajeilla. Lemmikkinsä elämään voi tuoda lisää hyvinvointia kouluttamalla sitä naksuttimella. Koirat, kissat, linnut, pikkujyrsijät, kaikki saavat lisävirikkeitä ja aivojumppaa koulutushetkistä. Arkitottelevaisuuden lisäksi voi opettaa vaikka sirkustemppuja. 

Ei voida kuitenkaan unohtaa miten tärkeää on tuntea kyseisen eläinlajin käytös luonnossa. Kaikki hyvät eläintenkouluttajat ovat viettäneet tuhansia tunteja vain tarkkaillen eläimiä, jotta oppivat minkälaista niiden lajityypillinen käyttäytyminen on.

Minkälaisia eläimiä sinä olet kouluttanut naksuttimella ja miten on sujunut? Olisiko jakaa hauskoja temppuja joita voisi opettaa lemmikeilleen?

Lisälukemista:

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

rotat töissä

Heurekan rotat pelaavat työkseen koripalloa. Tai no, ehkä vosi sanoa, että enemmänkin harrastavat koriksen pelaamista. Ruokaahan saa, vaikkei jaksaisi pelaillakaan.

Rottia voisi kouluttaa työskentelemään myös ihmisen apuna. Tansaniassa koulutetaan rottia etsimään hajun perusteella maamiinoja. Hollannissa on aloitettu rottien koulutus poliisirotiksi. Niillä on jopa parempi hajuaisti kuin koirilla ja ne oppivat erottamaan hajuja alle kuukaudessa kun koirien koulutus kestää kuukausia.

Mutta eivät rotat kokonaan koiria tule syrjäyttämään poliisivoimissa. Rotalla kun on luontainen neofobia, eli uusien asioiden pelko. Jos villirotan eteen asetetaan outoa, uutta ruokaa, ne ei koske siihen viiksikarvoillakaan. Sen tähden rottia voi olla hankala myös myrkytttää. Poliisirotilla neofobia aiheuttaa sen, etteivät rotat koe oloaan turvalliseksi vieraissa paikoissa eikä niitä voi kuljettaa rikospaikoille. Tutkimusmateriaali on tuotava rottien luokse. Mutta silloin kun se on mahdollista, rotilta saa tulokset nopeammin kuin laboratoriosta. Esimerkiksi ruutia rotat haistavat paljon nopeammin kuin mitä laboratoriotulosten odottaminen kestää.

Neofobia näkyy Heurekan rotissa mm. siinä ettei ovesta livahdeta karkuun vaikka se joskus auki olisikin. Näyttelyistä kuuluu oudot äänet ja hajut eikä sinne heti olla karkaamassa.

Linkki juttuun poliisirotista:
http://www.spiegel.de/international/europe/dutch-police-train-rats-to-aid-crime-investigations-a-922413.html