maanantai 20. joulukuuta 2010

Rangaista vai palkita?

Kannattaako eläintä kouluttaa rangaistusten, palkkioiden vai molempien avulla?

Lueskelin Naksutinkoulutusta koirallesi –nimistä kirjaa, ja kirjoittajat pohtivat yllä olevaa kysymystä. He tulivat siihen tulokseen, että palkitseminen on yksinkertaisesti tehokkain koulutuskeino. Minusta se on myös moraalisesti katsottuna parhain keino. Vaikka kirja keskittyy koirankoulutukseen, alkupuheessa käsitellyt asiat pätevät lähes kaikkiin eläinlajeihin. (Selkärangattomien, matelijoiden tai lintujen oppimisesta en tosin tiedä paljoakaan, tietäisikö joku lukija?)

Kirjoittajien mukaan kouluttaja voi onnistua opettamaan eläintä rankaisemisen avulla. Sivuvaikutuksena on useimmiten kuitenkin apaattinen, pelokas tai vihainen lemmikki. Rankaisemalla kouluttamisessa vaikeinta on olla täsmällinen: eläin voi kokeilla koulutustilanteessa käyttäytyä monella eri tavalla välttääkseen rangaistuksen. Kaikista näistä erilaisista toimintatavoista on rangaistava, kunnes kouluttajan toivoma suoritus mahdollisesti ’löytyy’. Esimerkiksi jos lemmikille halutaan opettaa temppu tai liike a, mutta eläin aluksi yrittää toimia tavalla b, sitä on rankaistava väärästä yrityksestä. Eläin voi seuraavaksi kokeilla myös tapoja c, d ja e, ja kaikista niistäkin on rankaistava ennen kuin eläin kokeilee tapaa a tai ennen sitä -todennäköisesti- lopettaa yrittämisen. Ihminen eroaa eläimistä järkeilykykynsä perusteella, mutta ihmiseenkin vaikuttaa saatu palaute. Jos uutta asiaa opiskeleva ihminen pelkää, että häntä rangaistaan esimerkiksi haukkumasanoin aina kun hän tekee virheen, muutaman yrityksen jälkeen hän luultavasti lakkaa yrittämästä tai vastaisuudessa yrittää toimia mahdollisimman vähän.

Rankaisemalla koulutetusta eläimestäkin tulee luultavasti aloitekyvytön ja passiivinen. Sen sijaan palkitsemalla koulutettu eläin on vilkas ja tarjoaa erilaisia toimintoja (esimerkiksi istumista, tassun antamista, donkkausta…) oma-aloitteisesti. Kun eläin sitten tekee -ihmisen näkökulmasta katsottuna- virheen, palkkiota ei anneta.

Entä jos kouluttaisi lemmikkiään sekä palkitsemalla että rankaisemalla?

Kirjan kirjoittajat eivät suosittele rangaistusten ja palkkioiden yhdistämistä –enkä suosittele minäkään. Eläin oppii koulutustilanteessa nimittäin välttelemään rangaistusta tehokkaammin kuin työskentelemään palkkioiden eteen. Rangaistuksen pelko on siis eläimelle suurempi hyöty kuin palkkion tavoittelu. Palkkioiden merkitys vähenee, eikä palkkion pidättäminen virhetilanteessa ole tehokasta.

Miksi eläin sitten pelkää rangaistusta enemmän kuin haluaa namipalaa?

Kirjan kirjoittajat arvelevat, että syy on seuraava: evoluution kannalta uhan välttämisellä on suurempi merkitys henkiinjäämiselle kuin yksittäisen edun (kuten namipalan) saamisella.

Mitä mieltä te olette?

Tässä vaiheessa onkin varmaan ilmiselvää, että koulutamme koripallorottia palkitsemalla. Käytämme palkkioina keitettyä riisiä, vehnänjyviä tai joskus pähkinärouhetta. Eläinten koulutuksessa palkkion ei muuten ole pakko olla ruokaa, vaan myös lemmikin rapsuttelu, pallon heittäminen tai muiden lajitovereiden seuraan pääseminen voivat toimia palkkiona.

Kuten varmasti kaikki tietävät, mikään uuden asian opettelu ei onnistu alussa täydellisesti (hyvänä esimerkkinä minä, joka yritän opetella blogin pitämistä).

Kun yksiväristen joukkueen pelaaja Iris oli nuorempi, se keksi mielestään hauskan kujeen ja yritti jatkuvasti viedä pallon pois pelikentältä. Tämä oli tietenkin koriksen sääntöjen vastaista, ja pallo otettiin Irikseltä silloin pois. Mikäli Iris itsekin halusi poistua areenalta, sen annettiin mennä. Namipalaa ei ryöstöyrityksestä tietenkään annettu. Ajan myötä rotta lopetti pallon ryöstelyn, ja nykyisin Iris on yksiväristen joukkueen valiopelaajia! :)

Luettavaa:
Egtvedt, Morten & Køste, Cecilie: Naksutinkoulutusta koirallesi (Canis AS/Paino Oy Nord Print Ab, 2006, s. 31-35)

4 kommenttia:

  1. Minä olen sitä mieltä, että "vahvistaminen" pitää liittää tapahtuvaan tiomintaa oikealla hetkellä. Se on pääasia. Vahvistamista voi olla tietyn toiminnan kieltäminen, tai tietystä toiminnasta palkitseminen.

    Jos palkitsemalla yritetään päästä eroon ei-toivotusta toiminnasta, eläimen on vaikea tietää mistä palkinto tulee, jos se palkitaan kun se EI TEE jotain tiettyä asiaa. Samoin eläimen on vaikea tietää mistä rangaistus tulee, jos sitä rangaistaan kun se EI TEE jotain tiettyä toimintaa.

    Oikea-aikainen palkitseminen ja oikea-aikainen rankaiseminen ovat mielestäni tehokkain yhdistelmä. Ja rankaiseminen ei sitten tarkoita henkisen tai fyysisen kivun tuottamista.

    VastaaPoista
  2. Anonyymille, millaista rankaisemista tarkoitat?:)

    T.Mirjami

    VastaaPoista
  3. Anonyymille:

    Mielipiteitä on meillä kaikilla. Tästä asiasta on kuitenkin myös olemassa tutkittua tietoa. :)

    Olet oikeassa siinä että rangaistus on tehokas tapa sammuttaa käytöstä. Rangaistusta ei yleensä kutsuta vahvisteeksi, vaan nimenomaan palkkio on vahviste, sillä kun pyritään vahvistamaan käytöstä.

    Mirjamin kertomasta syystä, eli siksi että eläin pyrkii aina ennemmin välttämän rangaistusta kuin tavoittelemaan palkintoa, on rangaistus tosiaan nopea keino opettaa eläin olemaan tekemättä jotain. Aina kuitenkaan nopeus ei ole valttia.

    Rangaistuksen käytöstä koulutuksessa on useita haittoja. Yksi niistä on se, että rankaisu sammuttaa muutakin toimintaa kuin sitä jota pyritään rankaisemaan. Rangasituksia saava oppija pelkää yrittää ja passivoituu. Toinen ongelma on se, että rangaistessasi eläintä opetat eläimen yhdistämään negatiivisen tunteen (pelon) itse koulutustilanteeseen. Esimerkiksi jos koiraa rankaisee siitä, että se haukkuu vieraita koiria, oppii se pelkäämään vieraiden koirien kohtaamista entistä enemmän.

    Positiivisella vahvistamisella koulutus on todellakin usein vaikeampaa kuin rankaisemisella koulutus. Vaatii tietynlaista ajattelutavan muutosta, että oppi näkemään mitä toivoisi eläimen tekevän, sen sijaan että näkisi vain sen mitä ei halua sen tekevän. Kannattaa kuitenkin miettiä, pitääkö tärkeämpänä sitä, että eläin lopettaa tietyn ulospäin näkyvän käytöksen mahdollisimman nopeasti, vai haluaako pitkällä tähtäimellä vaikuttaa eläimen käytökseen suotuisasti.

    Eläimiä voi kouluttaa sekä palkitsemalla että rankaisemalla. Rangaistuksia on tosiaan erilaisia, emmekä aina edes miellä rankaisevamme eläintä kun teemme niin. Varsinkin negatiivista rangaistusta, eli palkkion eväämistä tulee varmasti käytettyä väkisinkin. Koko eläimen koulutus ei varmastikaan siitä pilalle mene, jos eläintä joskus rangaistaan. Palkitsemiseen perustuvalle koulutukselle on kuitenkin hyvät perustelut, ja todistettavasti eläimiä on onnistuneesti koulutettu menetelmillä, joissa positiivista rangaistusta ei käytetä tai pyritään käyttämään mahdollisimman vähän. Rangaistusten käyttö ei siis ole hyvien koulutustulosten kannalta mitenkään pakollista.

    Jokainen eläintä kouluttava tekee omat ratkaisunsa koulutusperiaatteistaan oman tietonsa ja kokemustensa perusteella. Koulutusmenetelmämme perusteista löytyy runsaasti tietoa, suosittelen aloittamaan esimerkiksi juuri tuosta Mirjamin mainostamasta naksutinkoulutuskirjasta. :)

    VastaaPoista
  4. Samaa mielstä olen tästä asiasta: "Mielipiteitä on meillä kaikilla. Tästä asiasta on kuitenkin myös olemassa tutkittua tietoa. :)

    Olet oikeassa siinä että rangaistus on tehokas tapa sammuttaa käytöstä. Rangaistusta ei yleensä kutsuta vahvisteeksi, vaan nimenomaan palkkio on vahviste, sillä kun pyritään vahvistamaan käytöstä. "



    Terv. Henna, yksi koululaisista :)

    VastaaPoista