Rehellisyyden nimissä täytyy tunnustaa, että meidän harjoittelumme typistyi pahvien asentamiseen muutamaa päivää aikaisemmin rottakoripallokentälle.
Valojen takia kameratkin tarkennettiin karvaisen pipon eikä rotan avulla.
Pelkäsimme etukäteen, että valot saattaisivat saada pelaajat kieltäytymään kuvauksista. Niinpä valojen asennuksen jälkeen ylimääräiset ihmiset poistuivat Rottalasta ja kouluttaja jäi rottien kanssa tutustumaan muuttuneeseen pelikenttään. Rotat saivat rauhassa tutkia pöytää, jolla koripallokenttä sijaitsee, ja maistella herkkuja, joita kouluttaja antoi. Omassa tahdissaan tytöt yksitellen uskaltautuivat myös kentälle.
Pelaajien huomatessa kentällä voivan pelata aivan kuten ennenkin, alkoi koripallo-ottelu. Onneksi kuvaajatkin olivat suurinpiirtein valmiina ;).
Rottia ei kuitenkaan haluttu rasittaa liikaa kuvausten takia, joten käsimerkein (lasin läpi kun ei oikein kuule sisälle koppiin) kerrottiin heti kun riittävä määrä kuvaa oli saatu yhdestä kuvauskulmasta. Pelaajat olivat välillä hieman ihmeissään kun peliä keskeytettiin ja jatkettiin useamman kerran. Tytöt tuntuivat kuitenkin toteavan (pieni inhimillistäminen sallittakoon), että niin kauan kuin palkka juoksee (riisipalkkiot), niin mikäs tässä on pelatessa. Aina välillä kouluttaja huikkasi ovenraosta kuvaajille kuinka kauan rottia enää sopii peluuttaa, jotta pelaajat eivät ylirasitu.
Yllä olevassa kuvassa voi erittäin tarkalla näkökyvyllä huomata meidän Onerva-rotan, jota kuvataan mainosspottiin katsojaksi. Palkaksi Onerva sai jälleen, kuinkas ollakaan, riisiä!
Valmis mainosspotti löytyy seuraavasta linkistä, nautinnollisia katseluhetkiä:D
http://www.youtube.com/watch?v=8zltdzDiTTo