Rottien punaiset kyyneleet

Rottien parissa saattaa törmätä pelottavan näköiseen ilmiöön; rotan silmät tai sieraimet näyttävät olevan veren tahrimat. Yleensä kyseessä on kuitenkin rotille luontainen punainen erite, porfyriini.

Verenpunaista porfyriinipitoista eritettä tuottavat Harderin rauhaset, jotka sijaitsevat lähellä rotan silmiä. Harderin rauhaset löytyvät kaikilta vilkkuluomen omaavilta selkärankaisilta (niin nisäkkäiltä, linnuilta, matelijoilta kuin sammakkoeläimiltäkin), mutta ne ovat erityisen isot jyrsijöillä ja sorkka- ja kavioeläimillä. Ihmisilläkin on vilkkuluomen tapaan surkastuneet Harderin rauhaset.

Rotilla Harderin rauhasen erite koostuu pääosin lipideistä (rasvoista) sekä melatoniinista ja porfyriinistä. Arvellaan että sen tarkoituksena on kosteuttaa silmää ja vilkkuluomea, mutta sen merkitystä ei kunnolla tunneta. Linnuilla Harderin rauhanen liittyy immuunijärjestelmään eli kehon puolustusjärjestelmään. Gerbiileillä se taas osallistuu kehon lämmönsäätelyyn ja hamstereilla yksilöiden väliseen viestintään, feromoneihin.

Mitä yhteistä on hemoglobiinilla, klorofyllillä ja rottien kyynelillä? 

Porfyriini on orgaaninen yhdiste, joka koostuu neljästä pyrrolirenkaasta. Pyrroli on neljän hiiliatomin ja yhden typpiatomin muodostama viisikulmion muotoinen rengas. Porfyriinit muodostavat tärkeän orgaanisten yhdisteiden ryhmän ja niitä löytyy kaikkialta elollisesta luonnosta. Niiden erikoisuus on se, että ne voivat sitoa keskelleen metalli-ioneita.

Porfyriiniä kutsutaan ferroporfyriiniksi tai hemiksi, jos sen keskelle on sitoutunut rautaioni. Tätä ferroporfyriiniä on meidän veremme punasoluissa sitomassa happea. Porfyriiniä, jossa keskelle on sitoutunut magnesium-ioni, löytyy puolestaan klorofyllistä. Klorofyllin avulla kasvit yhteyttävät eli sitovat auringonvaloa ja muuntavat sen kemialliseksi energiaksi (sokereiksi).

Pitäisikö punaisista kyynelistä huolestua? 

Porfyriinin näkyminen silloin tällöin pieninä määrinä silmäkulmissa tai kuonossa on siis rotille normaalia. Rotan pestessä itseään se levittää eritettä myös turkkiinsa, mikä saattaa aiheuttaa punertavaa tai kellertävää värjäytymää vaaleiden rottien turkkiin. Porfyriinin eritys lisääntyy rotan iän mukaan, kunnes kahden vuoden iässä sen määrä alkaa jälleen laskea.

Stressi lisää porfyriinin eritystä, joten jos eritettä näkyy paljon ja usein, on liiallisen erityksen syy tarpeen selvittää. Syynä liikaeritykseen voi olla sairaus (esimerkiksi hengitystieinfektio) tai kivut. Myös ympäristöolot kuten liian pieni häkki tai vaikkapa ympäristössä olevat ärsyttävät aineet (esimerkiksi pesuaineiden hajusteet) voivat lisätä eritteen määrää. Jos siis huomaat rotallasi punaisia kyyneleitä, kannattaa niiden vointi ja hoito tarkistaa ja kääntyä eläinlääkärin puoleen, jos punaisia kyyneleitä näkyy koko ajan.

Pia Mäkelä

Rotta haluaa nähdä aina ylöspäin - molemmilla silmillään

Rotan silmissä on pupillit ihan niin kuin kaikilla selkärankaisilla eläimillä. Mustia pupilleja ei vain ole helppo rotan silmistä helppo huomata, koska pupilleja ympäröivä iiris on myös musta eikä esimerkiksi sininen, vihreä tai ruskea niin kuin ihmisellä. Oikein tarkkaan katsomalla pupillit erottaa kyllä ja salamavalolla otetuissa kuvissa ne paljastuvat usein kirkkaina täplinä.

Kun tutkijat seurasivat rottien pupillien liikkeitä minikokoisilla kameroilla, paljastui yllättäviä asioita (Wallace ym. 2013). 

Tutkitaan ensin ihmisen silmiä. (Kokeile tätä: katso silmiäsi peilistä ja yritä nähdä omien silmiesi liikkuvan...*)  Ihmisen silmät liikkuvat aina samaan tahtiin ja yleensä myös samaan suuntaan. Vain hyvin lähellä olevia kohteita katsellessa pupillit liikkuvat eri suuntiin, jolloin silmät katsovat kieroon.

Rotan silmät liikkuvat myöskin aina samaan tahtiin, ne eivät sentään liiku toisistaan riippumattomasti niin kuin kameleontilla, mutta ihmisestä poiketen rotan silmät liikkuvat kauas katsellessakin hyvin usein eri suuntiin, joko kieroon tai harittamaan. 

Rotalle tärkeintä vaikuttaa olla nähdä aina ylös. Sen molemmat silmät liikkuvat niin, että näkymä ylöspäin säilyisi koko ajan molemmilla silmillä. 

Kun rotta nostaa kuonoaan ylös, sen molemmat silmät liikkuvat kohti kuononpäätä, kun se painaa päätään alas, molemmat silmät liikkuvat taaksepäin. Kun rotta kallistaa päätään, alammaksi jäävä silmä liikkuu ylöspäin ja ylempi silmä alaspäin.

Miksi näin, miksi lemmikkisi haluaa aina katsella ylöspäin? Todennäköistä selitystä pitää lähteä hakemaan luonnosta. Turvallisista tunneleistaan taivasalle seikkailemaan lähteneen rotan on syytä säilyttää koko ajan näkymä ylöspäin, koskaan ei tiedä onko siellä haukka tai pöllö väijyssä.

* Omien silmien liikkeen näkeminen ei onnistu pelkästään peiliin katsomalla, mutta peilin, sopivan suodattimen ja pöytälampun avulla kikkailemalla voi onnistua nappaamaan omat silmät näkyviin kesken silmien liikkeen (Tatler ja Troscanko 2002).

Mikko Kolkkala 

Viitteet:

Wallace, D.J., Greenberg, D. S., Sawinski, J., Rulla, S., Notaro, G. ja Jason N. D. Kerr, J. N. D. 2013: Rats maintain an overhead binocular field at the expense of constant fusion. Nature 498: 65-69.

Tatler, B. W. ja Troscanko, T. 2002: A rare glimpse of the eye in motion. Perception 31: 1403-1406. PDF

Rottajengi leikki susijengiä

Lehdistö oli paikalla, kun Heurekan rotat pelasivat tunnelmaan virittävän ottelun ennen Suomen ja Turkin välistä kohtaamisesta parhaillaan käynnissä olevissa koripallon MM-kisoissa.

Suomen koripallojoukkue on saanut lempinimen susijengi.

Yksiväristen rottien joukkue sai tällä kertaa edustaa Suomea ja kirjavien joukkue Turkkia, kun rotat "ennustivat" illan koitoksen lopputulosta.

Molemmat rottajoukkueet olivat edustuspelissä huikeassa vireessä.

Rottien ottelun lopputuloksen jännitys säilyi myöhempään videotarkistukseen asti, koska koreja syntyi niin tiuhaan tahtiin, että pisteitä ei ehtinyt laskea.

Yleisöstä niukka enemmistö oli sitä mieltä, että "Suomi" voitti. Pistelaskenta oli kuitenkin lahjomaton. Komean matsin lopputulos oli lopulta yllättävän selvä "Turkin" voitto 58:38.

Lopputulokseen saattoi vaikuttaa se, että "Suomella" oli pelissä vain kaksi pelaajaa ja "Turkilla" neljä ja välillä viisikin... 

Rottakoripalloa pelataan Heurekassa sillä periaatteella, että aina ne pelaavat, jotka haluavat pelata. Tällä kertaa Turkkia edustaneilla kirjavilla rotilla sattui olemaan kovemmat pelihalut.

Illan MM-ottelu (ihmisten) oli sitten tiukka ja jännittävä. Varsinainen peliaika päättyi tasan 68:68. Jatkoajan jälkeen lopputuloksena oli Turkin voitto 77:73.

Pelin (rottien) videokooste on nähtävissä Iltasanomien sivulla: http://www.iltasanomat.fi/urheilu/art-1288733097854.html

Koripallorotat tiedettä tekemässä

Heurekan koripallorotat osallistuivat hiljattain tutkimukseen, jossa testattiin lämpökameran ja ultraäänimikrofonin käyttöä rottien käyttäytymisen seurannassa.

Tutkimus oli osa Heurekan yhteistyötä Helsingin yliopistossa toimivan Vertailevan kognition tutkimuskeskuksen kanssa. Keskuksen erikoisalana on uusien, eläinystävällisten menetelmien kehittäminen eläinten käyttäytymisen ja kokemusten tutkimiseen. 

Samassa projektissa lämpökameraa testattiin myös muun muassa aasialaisilla työnorsuilla.

Lämpökameran kuvassa lämpimimmät alueet näkyvät valkoisina ja punaisina, viileimmät mustina ja violetteina.

Perimmäinen tavoite tässä tutkimuksessa on kehittää keinoja, joilla kuka tahansa voisi nykyistä paremmin ymmärtää eläimiä ja ennustaa niiden käyttäytymistä. 

Tarkentunut tieto auttaa parantamaan rottien oloja eri puolilla maailmaa, niin lemmikkeinä kuin koe-eläinlaboratorioissa. Työnorsujen maailmassa sen odotetaan pelastavan myös ihmishenkiä.

Tutkimuksen tarkemmat tulokset tullaan julkistamaan analyysien valmistuttua. Lisää tietoa on odotettavissa myös tällä palstalla.

-Helena Telkänranta

Rotat filmitähtinä

Hollywood on hyödyntänyt jo pitkään rottia elokuvissaan. Pitkään rotat kuvattiin vain saastaisina ruton ja taudin levittäjinä, mutta nykyään monet jo tietävät kesyrottien söpöyden ja hurmaavan luonteen ja onpa jopa useita elokuvia, joissa rotat ovat pääosassa. Seuraavan linkin takaa löytyy kymmenen elokuvan lista, jossa karvaiset kaverimme hiirien lisäksi ovat jollain tavalla pääosassa.

http://listverse.com/2007/11/10/top-10-films-featuring-rats-and-mice/

Kun edelleen googlen ensimmäinen mainoslinkki hakusanalla "rotta" tuottaa tuholaistorjuntafirmojen yhteystietoja, on miellyttävä huomata, että kesyrottien suosio on kasvussa. Kesyrotta kun polveutuu villistä serkustaan isorotasta, mutta harva tietää, että kesyrotat ovat ovat yksiä vanhimmista lemmikkijyrsijöistä. Rottia kun pidettiin lemmikkeinä jo 1800-luvulla! Ei siis ihmekään, että Hollywood on tarttunut rotta-aiheisiin jo useamman elokuvan verran.

Heurekan koripallorotat ovat myös esiintyneet mediassa jo useamman ammattikoripalloilijasukupolven verran. Koripallorotat ovat jopa auttaneet lottorivin arvonnassa, mutta päävoittoa ei sillä kertaa onnistuttu saamaan. Kuten Hollywood-uratkin ovat noususuhteisia, niin samoin ovat koripallotähtienkin urat. Pienistä kentistä on suuri harppaus ammattilaisareenoille.

Kaksi tuoretta pelaajaa - äänestä nimistä!

Heurekaan on saapunut kaksi rotanpoikasta, yksi kumpaankin joukkueeseen koulutettavaksi.

Heta vai Sanni?

Ruskean- ja valkoisenkirjava poikanen saapui ensin, ja on ehtinyt jo sopeutua laumaan hienosti. Myös koripalloharjoitukset ovat lähteneet hyvi käyntiin. Kaverin väritys on veikeä, sillä ruskean pään lisäksi sillä kulkee ruskea raita selässä päästä häntään saakka.

Pinja vai Tarja?

Harmaa yksivärinen tuli hieman kirjavan jälkeen. Sitä kiusattiin aluksi enemmän, mutta nyt sekin pärjää jo isompien porukassa. Innokas treenaaja alkoi melko pian kuljettaa palloa kentällä, ja osaa jo muutaman päivän harjoittelun jälkeen viedä pallon hienosti oman korin luokse.

Poikasten nimistä voi äänestää Heurekan Facebook-sivulla. Kirjavan nimeksi tulee joko Heta tai Sanni, ja harmaan nimeksi joko Pinja tai Tarja. Linkki äänestykseen tässä: Poikasten nimiäänestys