Eläinten älykkyys on mielenkiintoinen aihe. Olen Heurekan rottia hoidellessani kuitenkin epäillyt, voidaanko ihmisten älykkyys-käsitettä ulottaa koskemaan eläinkuntaan. Jos asiaa tarkastelee lajin menestyvyyden kannalta, niin jyrsijöillä on ainakin erinomainen selviytymisstrategia. Ne ovat levittäytyneet kaikille mantereille ja menestyvät mitä erilaisimmissa olosuhteissa. Sopeutumiskykyisiä ne siis ainakin ovat, ja oppivat nopeasti.
Muitankin syitä rottien suosioon lemmikkinä on. Ensinnäkin ihmiset tuppaavat pitämään lemmikkeinään laumaeläimiä. Esimerkiksi koirat, hiiret ja rotat ovat sosiaalisia eläimiä (kuten ihminenkin on), joiden käyttäytymistä ihminen osaa tulkita. Esimerkiksi matelijan tunnetilaa on minusta huomattavasti vaikeampi tulkita. Useimmat ovatkin taipuvaisia pitämään matelijoita vähemmän älykkäinä kuin vaikkapa koiria. Liittyisivätkö nämä kaksi asiaa toisiinsa?
(Kuva: Wikipedia, Creative Commons-lisenssillä)
Ihmiset saattavat arvottaa eri eläinlajeja sen mukaan, kuinka paljon ne muistuttavat ihmistä. Ymmärtävätkö nisäkkäät paremmin toisiaan? Linnut ovat sopeutuneet lentämään, jolloin ihminen saattaisi niiden näkökulmasta katsottuna näyttää kömpelöltä maalla tallustajalta.
Näiden ei kovinkaan vakavamielisten pohdintojeni päätteeksi totean: eri lajeja ei voi suoraan verrata toisiinsa, vaan jokaista on tarkasteltava niiden lajille tyypillisestä näkökulmasta. Tietysti voidaan myös vertailla eri eläinlajien hermostorakenteen monimutkaisuutta, mutta se on jo toisen postauksen aihe.
Mitä mieltä ovat lukijat?
Terv. Karoliina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti