Rottalassa harjoittelijana ollut Siru sanaili koripalloilijoiden elämästä runon, ja sommitteli sen korttiin pelaajista otettujen kuvien kera. Säde-rotta näytti olleen varsinainen linssilude, koska esiintyy kortissa olevista kuvista kolmessa. :)

Vasemmalla ylhäällä Säde, oikealla kenttään tutustumassa poikaset Aliisa ja Elli, alhaalla nokosilla Säde ja Mimmi, ja uima-altaalla Säde, Aada ja Tiia.

Rottalan arki

Rottavalmentajan työ herättää monissa ihmetystä, joten ajattelin hieman avata sitä teille kuvailemalla miltä työpäivä voi näyttää. Ihan tavallinen tämä päivä ei ole koska minulla ja rotilla on seurana Siru, joka opiskelee mm. eläinten kouluttamista. Siru suorittaa parhaillaan harjoittelun Heurekassa. Se on harvinaista herkkua, että rottalassa on kaksi käsi- ja silmäparia. 

Päivä alkaa kymmeneltä. Aamutarkastuksen jälkeen rotat pääsevät pöydälle siksi aikaa kun vaihdamme Sirun kanssa ison päätyhäkin purut ja rätit.

Viikko sitten tulleet poikaset syömässä riisiä aikuisten kanssa pelikentältä.

Aliisa-poikanen uteliaana tulossa tutustumaan valmentajan puhelimeen.

Mimmi treenaa tällä hetkellä aktiivisesti koripalloa aamupäivisin. Tänään Mimmin kanssa harjoitellaan mm. korittamista kun pallo on korin oikealla puolella sekä kuljetuksia vastustajan kenttäpuoliskolta. Yhden treenituokion aikana tehdään useampi lyhyempi sessio (30-60 s). Pyrimme kuvaamaan treenisessiot, jotta pystymme paremmin analysoimaan miten treenituokio sujui. Koska kouluttajia on useampi videot myös auttavat tiedon jakamisessa seuraavan päivän kouluttajalle. Ennen Mimmin treenejä olin laatinut suunnitelman, jossa olin valmiiksi miettinyt kyseisen treenin tavoitteet sekä kriteerit. Välillä on tarve miettiä suunnitelma uusiksi jos jokin ei suju toivotulla tavalla. Olisi kuitenkin hyvä aina laatia jonkinlainen koulutussuunnitelma ennen kuin aloittaa.

Innokkaita apulaisia riittää kun Siru kuvaa aamupäivän koulutussessiot.

Mimmin treenien jälkeen onkin jo aika lämmitellä pelaajia päivän ensimmäiseen yleisöpeliin. Pelin jälkeen jatketaan uuden tempun harjoittelulla kaikkien junnujen kanssa. Esterataan (siitä on tulossa oma blogiteksti piakkoin) kuuluu sekä putki- että köysieste. Parhaillaan rottalan juniorit opettelevat köysiesteen ennen kuin siirtyvät putken opetteluun. Lopussa yhdistetään molemmat esteet ja otetaan mukaan äänimerkki. Alla olevalla videolla Mörkö menee köysiesteen yhdellä naksautuksella.

Ennen seuraavaa yleisöpeliä rottalan vanhus Marja (2v 2kk) harjoittelee temppua Sirun kanssa. Rotat ovat älykkäitä eläimiä, jotka tarvitsevat virikkeitä. Vaikka koripallo on rottien ykköslaji niiden kanssa puuhataan myös muuta. Temput valitaan ja tehdään kyseisen rotan iän ja kunnon mukaan ja ne ovat oiva keino tarjota tekemistä vähän vanhemmalle rotalle. Temppujen opettaminen on myös loistava keino ylipäänsä tutustua eläimeen yksilönä ja havaita miten sen kanssa kannattaa toimia koulutustilanteessa. 

Tempun opettelu käynnissä. Marjan tehtävänä on kiertää vesipulloa vastapäivään.

Rottien pelitahti on hurja ja vuorossa päivän toinen peli. Täynnä oleva katsomo pääsee nauttimaan vauhdikkaasta ammattilaispelistä, joka päättyy yksiväristen voittoon.
 

Tänään tehtävälistalla on myös ison kerrostalohäkin perusteellinen siivous. Kaikki kopit, tikkaat ja irrottettavat tasot pestään kuin myös häkin pinnat. Rottien joukosta löytyy yleensä aina joku innokas apuri. 

Kun päivän viimeinen peli koittaa suurin osa pelaajista on päiväunilla. Tiia ja Lumi innostuvat kuitenkin tulemaan kentälle ja korittelevat vuorotellen. Näin ollen ne kartuttavat aikamoisen pistetilin yksiväristen joukkueelle ja kun kirjavien joukkeen edustajia ei kentälle ilmesty, yksiväristen joukkue vie voiton myös tässä pelissä.

Joukkuekaverin kanssa on hyvä pitää päikkärit.

Pelin jälkeen rottalan uusille tulokkaille koittaa jännittävä hetki kun ne pääsevät ensimmäistä kertaa tutustumaan kerrostalohäkkiin ja liikkumaan lattialla. Tähän asti ne ovat viettäneet päivänsä päätyhäkissä ja pelipöydällä mutta nyt aikuiset rotat ovat jo tottuneet poikasiin, joten ne saavat vapaammin liikkua koko lauman seassa.

Kaikkien treenituokioiden jälkeen valmentajalla onkin aikamoinen kirjoitusurakka edessä. Sen lisäksi että kuvaamme kaikki treenit, teemme niistä myös kirjalliset muistiinpanot. Muistiinpanoihin merkitään muun muassa lyhyt kuvaus koko treenistä, sen tavoitteet, onnistumisprosentit ja mitä olisi hyvä treenata seuraavaksi. Jokaisella rotalla on oma koulutuspäiväkirjansa. Tämän yhteydessä katson vielä kertaalleen läpi ja analysoin päivän koulutusvideot: mikä sujui hyvin, mikä sujui vähemmän hyvin, mikä oli koulutettavan mielentila, entäs kouluttajan liikkeet ja eleet.

Nyt kello on melkein kuusi iltapäivällä. Rotat nauttivat pääruoastaan (tänään tarjolla on puolukkapuuroa, kasviksia ja hedelmiä) ja valmentaja on siistinyt rottalaa seuravaa päivää varten. Vielä viimeinen tarkistus, että kaikki on kunnossa ja pelaajat siellä missä niiden pitääkin olla ennen kuin rottalan valot sammuu tältä päivältä. Mysteeriksi jää mitä rottalassa tapahtuu öisin.

Toivotamme kaikille blogin lukijoille aurinkoista pääsiäistä!

Kevätkausi käynnissä

Kevätkausi on parhaillaan käynnissä, joten nyt on taas aika pyyhkiä pölyt blogista ja esitellä teille tämän hetkiset joukkueet.

Yksiväristen joukkueessa pelaavat:

Mörkö: erittäin vikkelä pelaaja, joka vapaa-ajallaan viihtyy valmentajan hihassa tai taskussa

Tiia: innokas treenaaja, joka taitaa useamman tempun.

Lumi: pukukopin tsemppaaja, joka käy kentällä silloin tällöin. Ahne kuin mikä!

Säde: kohta valmis ammattilaispelaaja.

Marja: joukkueen konkari, jolla edelleen vauhtia niin paljon ettei puhelimen kamera ehdi mukaan.

Mimmi: ahkera oppilas, joka innokkuudellaan tarjoaa haasteen valmentajalle.

Kirjavien joukkueessa nähdään tänä keväänä:

Vilijonkka: taitava pelaaja, joka välillä liitelee omissa sfääreissään.

Taika: luottopelaaja, joka donkkaa pelissä kuin pelissä.

Aada: ei pidä ääntä itsestään mutta on yleensä menossa mukana.

Kirjavien joukkueeseen on tulossa täydennystä muutaman viikon päästä, joten uudet poikaset ehtivät sopivasti mukaan kesäkauteen.

Kun lääke ei tahdo maistua...

Toisinaan käy niin että meidänkin rotillemme pitäisi saada antibioottikuuri syötettyä. Eläinlääkärin määräämän kuurin aiheuttajana useimmiten on hengitystietulehdus, jota ei ole saatu kotikonstein taltutettua. Antibioottikuuriin turvaudutaan kun oireet ovat riittävän voimakkaat, tai ne ovat jatkuneet yhtäjaksoisesti pitkään.  Kotikonsteina Heurekassa käytämme höyryhengittelyä, huolehdimme vielä tavallistakin paremmin häkkihygieniasta ja annamme rotillemme lisäravinnetta. Myös liian kuiva huoneilma voi saada rotat köhimään. Varmistamalla että rotta todella tarvitsee kuurin, pyrimme yhdessä eläinlääkärien kanssa vaikeuttamaan sellaisten "pöpöjen" syntyä, joihin ei tehoa mitkään antibiootit. Se, ettei antibiootteihin heti turvauduta, on siten hyvä asia, mutta sen ehdoton edellytys  on keskustelu eläinlääkärin kanssa. Näin varmistetaan, että antibioottikuurin ajoitus on oikea: ei liian aikaisin eikä liian myöhään.

Mikäli antibioottikuurin antamiseen rotalle päädytään, on kuurin kesto yleensä pitkä: kymmenestä päivästä pariin viikkoon. Tänä aikana rotta ehtii kyllästyä kaikkiin herkkuihin, joihin ovelat ihmiset yrittävät lääkkeen piilottaa. Kuurin loppupuolella kaikki houkuttelukeinot ovat jo käytössä. Hoitajat ovat pistäneet kaiken osaamisensa likoon keksiäkseen vielä yhden herkun tai keinon, joiden avulla huijata potilas nielemään antibioottinsa. Heurekan rottien kanssa toimivimmat keinot ja ruuat ovat olleet seuraavat:

- kissanruoka,
- erilaiset alle 6-kuukautisille vauvoille tarkoitetut soseet,
- puuro, johon on lisätty mustikka- tai puolukkajauhetta,
- hunajariisi,
- rotille tarkoitetut herkkutikut veteen liotettuina,
- kypsennetty kala sekä
- vaniljakastike tai sulanut vaniljajäätelö.

Kissanruoka ja kypsennetty kala ovat todella toimivia herkkuja rotille, mutta niiden varjopuolena on mahdollisuus liian suureen proteiinimäärään. Yhden lääkekuurin aikana näitä proteiiniherkkuja voi siten antaa rotalle suunnilleen parina päivänä.
Ruokavalintojen lisäksi voi kokeilla huijata rottaa antamalla lääkeherkun muiden rottien läsnäollessa. Pieni pala ruokaa kerrallaan hoitajan sormenpäähän, ja kun muutkin rotat tavoittelevat herkkua, innostuu varsinainen potilas syömään tarjotun kitkeränkin herkun kiireesti. Tämän tekniikan ainoa varjopuoli on se, että ihmisen pitää olla todella tarkkana, jotta  lääke ei joudu vääriin suihin.

Tällä hetkellä rotistamme Vanamolla on vielä yksi päivä lääkekuuria jäljellä. Mitähän ihmettä sitä huomenna hänelle tarjoaisi...;).

- Mirjami

Kuvassa vasemmalla Vanamo ja oikealla lääkkeellä höystetty puuro, joka jotenkin pitäisi saada syötettyä potilaalle...

Jyvien pyydystämistä vedestä

Rottiemme suurinta hupia on jyvien tai muiden herkkujen pyydystäminen vesialtaasta. Tosin tässä videossa aika pian hoitajan kännykkä alkaa kiinnostamaan jyviäkin enemmän. 

Millaista on olla eläin?

Ensi lauantaina 29.8. kello 14- 15 Helena Telkänranta pitää Heurekan auditoriossa luennon siitä miten eläimet kokevat maailmansa. Telkänranta tutkii eläinten käyttäytymistä ja kognitiota Helsingin yliopistossa ja häneltä on juuri ilmestynyt kirja "Millaista on olla eläin?" (SKS). Tarkemmat tiedot luennosta löydät Heurekan tapahtumat -linkin takaa. Jos haluat ottaa varaslähdön luennolle ja eläytyä kotonasi vaikkapa kalkkarokäärmeen kokemusmaailmaan, kannattaa vilkaista Helsingin sanomien arvio kirjasta .

Telkänranta on tehnyt tutkimustyötä myös meidän rottiemme parissa. Hänen blogikirjoituksensa aiheesta löydät täältä . Tutkimuksessa testattiin lämpökameran ja ultraäänimikrofonin käyttöä rottien käyttäytymisen seurannassa. Käytettävät menetelmät olivat ehdottoman eläinystävällisiä ja tavoitteena oli kehittää keinoja, joilla voitaisiin ymmärtää paremmin eläimiä ja ennustaa niiden käyttäytymistä.

Itse ehdin vasta tänään avaamaan kirjan, mutta odotan jo innolla pääseväni käsiksi popularisoituun tietoon siitä, mitä tällä hetkellä tiedetään eri eläinlajien kognitiosta. Eläinten koulutuksen kannalta koulutettavan eläinlajin "sielunmaiseman" ymmärtäminen on pohja kaikelle. Täyttämällä eläimen lajityypilliset tarpeet niin hyvin kuin mahdollista myös varsinaisen koulutuksen ulkopuolella, saadaan aikaiseksi hyvinvoiva koulutettava, jolla on mielenkiintoa ja energiaa olla koulutettavana. Oikein toteutettuna koulutus on osa lemmikkieläimen tai työeläimen (esim. työkoirat)  hyvinvointia.

- Mirjami

Rottien punaiset kyyneleet

Rottien parissa saattaa törmätä pelottavan näköiseen ilmiöön; rotan silmät tai sieraimet näyttävät olevan veren tahrimat. Yleensä kyseessä on kuitenkin rotille luontainen punainen erite, porfyriini.

Verenpunaista porfyriinipitoista eritettä tuottavat Harderin rauhaset, jotka sijaitsevat lähellä rotan silmiä. Harderin rauhaset löytyvät kaikilta vilkkuluomen omaavilta selkärankaisilta (niin nisäkkäiltä, linnuilta, matelijoilta kuin sammakkoeläimiltäkin), mutta ne ovat erityisen isot jyrsijöillä ja sorkka- ja kavioeläimillä. Ihmisilläkin on vilkkuluomen tapaan surkastuneet Harderin rauhaset.

Rotilla Harderin rauhasen erite koostuu pääosin lipideistä (rasvoista) sekä melatoniinista ja porfyriinistä. Arvellaan että sen tarkoituksena on kosteuttaa silmää ja vilkkuluomea, mutta sen merkitystä ei kunnolla tunneta. Linnuilla Harderin rauhanen liittyy immuunijärjestelmään eli kehon puolustusjärjestelmään. Gerbiileillä se taas osallistuu kehon lämmönsäätelyyn ja hamstereilla yksilöiden väliseen viestintään, feromoneihin.

Mitä yhteistä on hemoglobiinilla, klorofyllillä ja rottien kyynelillä? 

Porfyriini on orgaaninen yhdiste, joka koostuu neljästä pyrrolirenkaasta. Pyrroli on neljän hiiliatomin ja yhden typpiatomin muodostama viisikulmion muotoinen rengas. Porfyriinit muodostavat tärkeän orgaanisten yhdisteiden ryhmän ja niitä löytyy kaikkialta elollisesta luonnosta. Niiden erikoisuus on se, että ne voivat sitoa keskelleen metalli-ioneita.

Porfyriiniä kutsutaan ferroporfyriiniksi tai hemiksi, jos sen keskelle on sitoutunut rautaioni. Tätä ferroporfyriiniä on meidän veremme punasoluissa sitomassa happea. Porfyriiniä, jossa keskelle on sitoutunut magnesium-ioni, löytyy puolestaan klorofyllistä. Klorofyllin avulla kasvit yhteyttävät eli sitovat auringonvaloa ja muuntavat sen kemialliseksi energiaksi (sokereiksi).

Pitäisikö punaisista kyynelistä huolestua? 

Porfyriinin näkyminen silloin tällöin pieninä määrinä silmäkulmissa tai kuonossa on siis rotille normaalia. Rotan pestessä itseään se levittää eritettä myös turkkiinsa, mikä saattaa aiheuttaa punertavaa tai kellertävää värjäytymää vaaleiden rottien turkkiin. Porfyriinin eritys lisääntyy rotan iän mukaan, kunnes kahden vuoden iässä sen määrä alkaa jälleen laskea.

Stressi lisää porfyriinin eritystä, joten jos eritettä näkyy paljon ja usein, on liiallisen erityksen syy tarpeen selvittää. Syynä liikaeritykseen voi olla sairaus (esimerkiksi hengitystieinfektio) tai kivut. Myös ympäristöolot kuten liian pieni häkki tai vaikkapa ympäristössä olevat ärsyttävät aineet (esimerkiksi pesuaineiden hajusteet) voivat lisätä eritteen määrää. Jos siis huomaat rotallasi punaisia kyyneleitä, kannattaa niiden vointi ja hoito tarkistaa ja kääntyä eläinlääkärin puoleen, jos punaisia kyyneleitä näkyy koko ajan.

Pia Mäkelä

Rotta haluaa nähdä aina ylöspäin - molemmilla silmillään

Rotan silmissä on pupillit ihan niin kuin kaikilla selkärankaisilla eläimillä. Mustia pupilleja ei vain ole helppo rotan silmistä helppo huomata, koska pupilleja ympäröivä iiris on myös musta eikä esimerkiksi sininen, vihreä tai ruskea niin kuin ihmisellä. Oikein tarkkaan katsomalla pupillit erottaa kyllä ja salamavalolla otetuissa kuvissa ne paljastuvat usein kirkkaina täplinä.

Kun tutkijat seurasivat rottien pupillien liikkeitä minikokoisilla kameroilla, paljastui yllättäviä asioita (Wallace ym. 2013). 

Tutkitaan ensin ihmisen silmiä. (Kokeile tätä: katso silmiäsi peilistä ja yritä nähdä omien silmiesi liikkuvan...*)  Ihmisen silmät liikkuvat aina samaan tahtiin ja yleensä myös samaan suuntaan. Vain hyvin lähellä olevia kohteita katsellessa pupillit liikkuvat eri suuntiin, jolloin silmät katsovat kieroon.

Rotan silmät liikkuvat myöskin aina samaan tahtiin, ne eivät sentään liiku toisistaan riippumattomasti niin kuin kameleontilla, mutta ihmisestä poiketen rotan silmät liikkuvat kauas katsellessakin hyvin usein eri suuntiin, joko kieroon tai harittamaan. 

Rotalle tärkeintä vaikuttaa olla nähdä aina ylös. Sen molemmat silmät liikkuvat niin, että näkymä ylöspäin säilyisi koko ajan molemmilla silmillä. 

Kun rotta nostaa kuonoaan ylös, sen molemmat silmät liikkuvat kohti kuononpäätä, kun se painaa päätään alas, molemmat silmät liikkuvat taaksepäin. Kun rotta kallistaa päätään, alammaksi jäävä silmä liikkuu ylöspäin ja ylempi silmä alaspäin.

Miksi näin, miksi lemmikkisi haluaa aina katsella ylöspäin? Todennäköistä selitystä pitää lähteä hakemaan luonnosta. Turvallisista tunneleistaan taivasalle seikkailemaan lähteneen rotan on syytä säilyttää koko ajan näkymä ylöspäin, koskaan ei tiedä onko siellä haukka tai pöllö väijyssä.

* Omien silmien liikkeen näkeminen ei onnistu pelkästään peiliin katsomalla, mutta peilin, sopivan suodattimen ja pöytälampun avulla kikkailemalla voi onnistua nappaamaan omat silmät näkyviin kesken silmien liikkeen (Tatler ja Troscanko 2002).

Mikko Kolkkala 

Viitteet:

Wallace, D.J., Greenberg, D. S., Sawinski, J., Rulla, S., Notaro, G. ja Jason N. D. Kerr, J. N. D. 2013: Rats maintain an overhead binocular field at the expense of constant fusion. Nature 498: 65-69.

Tatler, B. W. ja Troscanko, T. 2002: A rare glimpse of the eye in motion. Perception 31: 1403-1406. PDF