Tein näin:
1. Houkuttelin namipalalla rottaa pyörimään itsensä ympäri. Pyörähdyksen jälkeen annoin aina herkkupalan.
2. Kun rotta alkoi tajuta noin kymmenen toiston jälkeen mitä siltä vaaditaan, lisäsin vihjesanan 'voltti', koska se on lyhyt ja nopeampi lausua kuin esim. 'pyöri' (minun mielestäni).
3. Lopulta jätin houkuttelun pois ja kokeilin toimiiko temppu pelkällä vihjesanalla.
Ei toiminut. Rotta tuijotti kädessäni olevaa namipalaa ja istua nökötti paikallaan.
Mikä meni vikaan? Varmaankin yleisin koulutusvirhe, eli liian nopea tai epäjohdonmukainen koulutus. 15 minuutin yrittämisen jälkeen kouluttaja ihmettelee, että mikäs tässä on kun ei rotta tajua. Kouluttajan vikahan epäonnistunut suoritus tietysti oli.
Rotta on nopea eläin, mutta opetettava asia tulee pätkiä sopiviin palasiin, jotta eläin ymmärtäisi mitä siltä halutaan.
Parannusehdotuksia itselleni: ensiksi voisi varmaankin opettaa merkkisanan jo pyörähdyksen yhteydessä. Houkutteleminen on sekin hidas koulutuskeino. Syy on seuraava: rotta yhdistää suoritukseen houkuttelevan käden, ympäristön ja muut mahdolliset äänet ja hämmentyy, kun ne yhtäkkiä poistetaankin. En käyttänyt naksutinta, vaikka koripallokoulussa käytämme sitä apuna. Naksutinkoulutuksessa eläimen pitää itse oivaltaa, mitä siltä halutaan. Houkuttelemalla opettamisessa tuo haluttu oma-aloitteisuus ei samalla tavalla toteudu.
Kun tempun opettamista suunnittelee, olennaisinta on siis johdonmukaisuus ja rauhallisuus. Opettamisen suunnittelu on puoli voittoa: jos lähtee kouluttamaan hiukan epämääräisesti ilman että itsekään tietää täsmälleen, mitä eläimeltä aikoo vaatia, epäonnistumisen todennäköisyys kasvaa. Harjoittelemaan ei kannata myöskään lähteä suoraan valmis suoritus mielessään, vaan etenkin hiukankin monimutkaiset liikkeet pitäisi pilkkoa pieniksi osatekijöiksi ja vähitellen vaikeuttaa suoritusta.
Näistä viisastuneena menen jatkamaan harjoituksia Lempin kanssa.
Koulutustuokiosta ei ole kuvia, joten korvikkeeksi pesästä kurkistava Lempi:
Hyvää joulua blogin lukijoille!
Minä oon opettanu rottani kierimään ittensä ympäri samalla tavoin, mutta useamman välivaiheen kautta. Aluksi houkuttelin ne pyörimään herkun perässä, sitten jätin herkun toiseen käteen ja houkuttelin ne pyörimään tyhjän käden perässä. Tätä sai tehdä melko kauan ennen kuin ne alkoivat yhtäkkiä kierimään ilman käden viitoitusta. Jos kaverit eivät meinanneet ymmärtää, silloin palattiin helpompaan vaiheeseen vähäksi aikaa takaisin. Noin viikon kuluttua ne oppivat pyörähtämään kun sanoin "Kieri" ja näytin aluksi herkkua. Itse asiassa luulen, että se äänikomento ei ole tempun suorittamisessa kovinkaan suuressa osassa, vaan enemmän vaikuttaa se tilanne: herkkua on näytetty eikä sitä ole heti annettu, joten kannattaa kokeilla pyörähtämistä. Merkkisanaa kannattaa kuitenkin minunki mielestä alkaa hokemaan jo alusta alkaen.
VastaaPoistaTemppujen opettaminen rotille on aika haastavaa, pitäisi olla niin johdonmukainen ja suunnitella etukäteen miten tempun opettelu parhaiten onnistuisi. Palkitsevaa on kuitenkin, kun rotat hyörii innoissaan ympärillä ja tuntuu, että ne todella yrittää keksiä, mitä haluan niiden tekevän :D
Rottien opettaminen on siksi niin mukavaa kun ne ovat niin nopeita eläimiä! Rotta ehtii tarjota varmaankin jo kymmentä erilaista käytötä kymmenessä sekunnissa, jolloin kouluttajan tulee tosiaankin olla tarkkana ja palkita juuri oikealla hetkellä. Juuri tuo etukäteissuunnittelu ja suorituksen jakaminen osasiin on kaiken koulutuksen a ja o :) Kokeilen seuraavaksi naksuttimen avulla. Kiitos tsempistä!
VastaaPoista