Aivopesua kissanruuaksi - toksoplasma

Rotat pelkäävät yleensä kissoja. Pelko on synnynnäistä, perinnöllisesti ohjelmoitua; vaikka rotalla ei olisi lainkaan aikaisempaa kokemusta kissoista, se kavahtaa kissanhajua luonnostaan. Jos rotta ja kissa kasvavat poikasesta alkaen yhdessä, rotta voi ehkä oppia voittamaan synnynnäisen pelkonsa (ja kissa poikkeuksellisesti ei koe rottaa saaliiksi). Netistä löytää söpöjä videoita, jossa rotat näyttävät oikein ihastuneilta kissoihin - kissat näyttävät usein olevan vähän ihmeissään innokkaista seuralaisistaan.

Kuva: scenicreflections.com

 















Yhtä söpöä ei ehkä ole ajatus, että kissoihin ihastumisen taustalla voi olla loinen, kissojen, rottien ja monien muidenkin nisäkkäiden - myös ihmisten - sisuskaluissa yleisesti asustava otus nimeltä toksoplasma (Toxoplasma gondii).  

Toksoplasma on pikkuruinen yksisoluinen eliö, mutta se osaa tehdä täsmäiskun aivoihin: rotan synnynnäinen kissanpelko katoaa ja, kaiken huippuna, rotta voi suorastaan "rakastua" kissanpissan hajuun, suhtautua siihen samoin kuin urosrotta kiimassa olevaan naaraaseen. Normaali kissa ei osoita vastarakkautta, vaan syö rotan. 

Kuva: scenicreflections.com

Rotan loppu on loisen tulevaisuus, kissaeläimet ovat toksoplasman pääisäntiä; voidakseen lisääntyä suvullisesti loisen on päästävä kissan suoleen. Sivuisännäksi toksoplasmalle kelpaa ilmeisesti nisäkäs kuin nisäkäs.
  

Kissalle toksoplasmasta ei tiettävästi ole haittaa. Loisille on yleensäkin tyypillistä, että ne ovat usein pääisännälleen suhteellisen harmittomia; on loistenkin etu, että pääisäntä pysyy pitkään hengissä. Sivuisäntien hengissä pysyminen ei ole niin tarkkaa, sillä ne ovat loisten näkökulmasta tilapäisiä kopiokoneita, joissa monistua suvuttomasti ja levittäytyä sitten suurina määrinä etsimään pääisäntää. Toksoplasmalle pelkkä kopioituminen ei riitä, vaan se käyttää koko väli-isäntää näppäränä kulkuneuvona matkalla pääisäntään. Toksoplasman lisäksi monet muut loiset aivopesevät uhrejaan aika hurjillakin tavoilla.

Ihmiseen toksoplasma voi tarttua ulkona metsästävän kissan ulosteiden välityksellä esimerkiksi huonosti pestyistä vihanneksista. Toksoplasma ei tartu suoraan esimerkiksi rotasta ihmiseen, joten rottien seurassa voi huoletta olla. Veristä pihviä syömällä tartunnan voi sen sijaan saada.

Ihmisen sikiölle, jolla keskushermosto on vasta kehittymässä, toksoplasma voi aiheuttaa vakavia vaurioita tai kuoleman. Aikuiselle ihmiselle toksoplasma on oireeton tai flunssan kaltainen lievä tauti, jonka oireet menevät nopeasti ohi. Toksoplasma voi kuitenkin jäädä elimistöön pysyvästi, pienet loiset mahtuvat piiloutumaan aivo- ja muiden solujen sisään niin, ettei immuunipuolustus niitä löydä.

Ihminen on toksoplasman lisääntymiselle umpikuja, koska kissat eivät syö ihmisiä.  On kuitenkin spekuloitu ja saatu alustavaa tieteellistä näyttöäkin siitä, että toksoplasmalla voi olla vaikutusta myös ihmisen psyykeen. Kiinnostavaa kyllä, toksoplasma saattaa vaikuttaa miesten käyttäytymiseen aivan eri tavoin kuin naisten.

-Mikko

Yksityiskohtaisempaa tietoa toksoplasmasta ja sen mahdollisista vaikutuksista rottiin ja ihmisiin toisessa blogissa (suomeksi).

Kahden aiheesta innostuneen tutkijan haastattelut (englanniksi):
Robert Sapolsky 
Jaroslav Flegr