tiistai 25. kesäkuuta 2013

Leikki on lasten työtä

Heurekaan on saapunut kaksi uutta pientä tulevaa koristähteä. Ovat luonteeltaan hirveän reippaita, rohkeita ja uteliaita. Koko ajan kiipeävät koriskentälle innokkaina treenaamaan. Taitaa olla noiden eläintenkin kanssa, että paras on kun on leikki-ikäisillä leikki-ikäinen kaverina. Jos olisi vain yksi poikanen jolla ei olisi ikäistään seuraa, tulisiko siitäkin "pikkuvanha" kuten ihmislapsista usein puhutaan jos ei ole lapsella kuin aikuisia seuranaan?
    
Vauhtia ja vilskettä riittää rottalassa näinä päivinä
Lapselle leikki on tärkeää kehityksen kannalta. Leikin kautta opitaan niitä selviytymistaitoja, joita aikuisena tarvitaan. Csikszentmihalyi Mihalyn (1) mukaan leikki on tärkeää omyös aikuisille. Hän puhuu paljon "flow"-tunnetilasta; ihminen on onnellisimmillaan kun hän keskittyy täysillä siihen mitä tekee ja oppii uutta, oivaltaa. Työelämässäkin voi saavuttaa onnellisuuden tunteen, jos tehtävät ovat tarpeeksi haastavia "ahaa"- elämykseen. Raha tai ulkopuolisesti onnellisena näyttäytyvä elämä ei tuo onnea, vaan oppiminen ja oivallukset.

Pallon pyörittely ja koriskentällä leikkiminen kuuluvat ensimmäisiin harjoituksiin
Viikon harjoittelun jälkeen pikkurotat osaavat kumpikin jo nostaa palloa korirenkaaseen ja kuljettaakin lyhyitä matkoja. Menee vielä muutama viikko kun taitoja hiotaan ennen kuin pienet saavat siirtyä ammattilaisjoukkueisiin. Toisella on naamassa kuvio, hänestä tulee kirjavien joukkueen pelaaja ja toinen saa siirtyä yksiväristen joukkueen vahvistukseksi. Facebookissa on nimistä äänestys vielä käynnissä Heureka -ryhmässä. Nimivaihtoehdot saatiin Heureka Clubin jäsenillassa ja siellä on myös mukana täällä aiemmin joulukuussa kysyttyjä nimiehdotuksia, silloisen rotan nimeksi valittiin Hilppa.

Ensin opetellaan nostamaan palloa ilmaan ja pikkuhiljaa pitää nostot oppia tekemään korirenkaan sisään


Ihmisillä on oppimisessa herkkyyskaudet, ikä jolloin oppii tiettyjä asioita jos vain saa siihen sopivia virikkeitä. Esimerkiksi kielten oppimisessa tämä on huomattu. Aivot ovat vastaanottavaisimpia kielen omaksumiseen 0-6 -vuotiaana. Jos silloin ei kuule puhetta, voi kielen myöhemmin oppiminen olla hyvin hankalaa. Vieraan kielen opettamisessa paras tapa olisi leikin kautta erilaiset kielikylvyt jo päiväkoti-ikäisillä. Aloitetaanko kielten opiskelu suomalaisessa peruskoulussa herkkyyskauden kannalta liian myöhään kun ensimmäiset vieraat kielet tulevat ohjelmaan vasta kolmannella luokalla?
Eläimilläkin on oppimisessaan herkkyyskaudet. Vanha koira oppii kyllä uusia temppuja, mutta oppiminen on tehokkainta nuorilla yksilöillä. Oppimisessa aivot muokkaantuvat ja syntyy uusia hermosolujen yhteyksiä (2). Flow -kokemuksen myötä kuitenkin myös vanhat eläimet kokevat onnellisuutta, jos saavat opetella uusia temppuja. Eläimet ovat onnellisia kun saavat oppia uusia temppuja. Mitä temppuja teidän lemmikit ovat saaneet opetella?

Viitteet: 
1) Csikszentmihalyi, M. (1975). Beyond Boredom and Anxiety: Experiencing Flow in Work and Play, San Francisco: Jossey-Bass.

1 kommentti:

  1. Nimiäänestys on mahddollista facebookissa vielä huomiseen asti (to 27.6.)

    VastaaPoista