Miksi tiedekeskuksessa on koripallorottia?

Rottien koripallopelit kestävät yleensä noin kymmenen minuuttia, ja pelin aikana me valmentajat kerromme yleisölle rotista ja niiden koulutuksesta. Pelit ovat usein yleisön mielestä hauskoja ja rotat suloisia, mutta aina joskus katsojaa jää askarruttamaan, miten rottien koripallo liittyy tieteeseen, ollaanhan nyt tiedekeskuksessa! Ovatko rotat täällä pelaamassa vain viihdyttääkseen yleisöä? Miten tiede ja tutkimus liittyy rottakoripalloon?

Rottakoripallonäytökset voivat kieltämättä olla hyvinkin viihdyttäviä, varsinkin jos ei aikaisemmin ole nähnyt koulutettuja jyrsijöitä työn touhussa. Kuten muidenkaan Heurekan näyttelykohteiden tai ohjelmien, myöskään rottakoripallon tarkoitus ei kuitenkaan ole pelkästään viihdyttää. Rottien koulutusmenetelmä, naksutinkoulutus eli operantti ehdollistaminen, perustuu behavioristiseen oppimisteoriaan, joka kuuluu eläinten käyttäytymistieteen ja kognitiotieteen aloihin. Rottakoripalloesitykset esittelevät siis B.F Skinnerin alun perin kehittämää oppimisteoriaa. 

Skinnerin tutkimusasetelma. Nälkäinen rotta saa ruokaa painaessaan vipua. Laatikkoa kutsutaan tutkijan mukaan nimellä Skinner box.

 

Skinner kehitteli teoriaansa 1930 ja 1940 luvuilla. Eläinkokeilla esimerkiksi palkitsemista ja rankaisemista tutkinut Skinner päätyi tutkimustulostensa pohjalta muun muassa suosittamaan, että fyysisen rangaistuksen käytöstä kouluissa luovuttaisiin. Hän ei vastustanut oppilaiden näpeille karttakepillä lyömistä eettisistä syistä, vaan siksi, että oli tutkimustensa perusteella havainnut rankaisemisen oppimiselle haitalliseksi. Nykyisin behaviorismi ei ole enää kovin suosittu oppimisteoria pedagogien, eli ihmisten oppimista tutkivien keskuudessa. Vaikka behaviorismi ei ehkä riitäkään yksin selittämään sitä, millä tavalla  ihmiset oppivat asioita, niin silti sen perusperiaatteet pätevät edelleen niin ihmisten kuin eläintenkin koulutuksessa.

Jokaisen pelin selostuksessa koulutuksen tieteellinen pohja ei tule yhtä selvästi esille. Usein yleisössä on lapsia, ja useimmiten pelin aikana kertomamme asiat liittyvätkin Heurekan rottiin, niiden elämään ja ehkä myös rottaan eläinlajina tai lemmikkinä. Koska tarkoituksemme on innostaa ihmisiä tieteen pariin ja herätellä yleisöä kiinnostumaan erilaisista tieteenaloista, monet Heurekan näyttelykohteista ja esityksistä ovatkin tarkoituksella hauskoja, jännittäviä tai viihdyttäviä. Voi olla, että vain pieni osa vaijeripyörällä ajavista tulee juuri sillä hetkellä miettineeksi fysiikan lakeja. Vaijerilla pyöräily kuitenkin jää ihmisten mieleen, ja vaikka ei heti samana päivänä tulisikaan esittäneeksi kysymystä "miksi pyörä ei kaadu", saattaa uteliaisuus herätä myöhemmin.

Heurekan rotat eivät joudu kököttämään yksin ja nälkäisenä Skinner boxissa. Ne saavat toteuttaa lajinmukaista käyttäytymistä köllöttelemällä porukalla, ja pääsevät nauttimaan 40-luvulla eläneiden serkkujensa avulla tehdyn tutkimuksen tuloksista opetellessaan rottakoripalloa.

Rottakoripalloesitys voi herättää katsojassa kysymyksiä esimerkiksi biologiaan, psykologiaan, ekologiaan tai vaikkapa etiikkaan liittyen. Myös filosofia on tiede, ja esimerkiksi juuri kysymys siitä, onko ollenkaan oikein pitää eläimiä tiedekeskuksessa tai eläintarhassa esiintymässä yleisölle on mielenkiintoinen moraalifilosofinen ongelma. Jonkun mielestä voi olla väärin pitää mitään eläimiä vangittuna. Silloinhan emme voisi pitää myöskään koiria tai kissoja lemmikkeinä, puhumattakaan ruoaksi kasvatettavista kanoista ja possuista. Itse olen kuitenkin taipuvaisempi uskomaan, että ihmisillä on vastuu vangittuina elävien eläinten hyvinvoinnista, ja erityinen velvollisuus huolehtia jalostamiensa eläinlajien yksilöistä, jotka eivät edes ilman ihmistä olisi olemassa. Senpä takia en ole huolissani Heurekassa asuvien kesyrottien oikeuksista, sillä tiedän että me rottien kouluttajat pidämme niistä hyvää huolta.

Tieteen tehtävä on tietenkin pyrkiä löytämään puolueetonta tietoa ja mahdollisimman hyviä ja tarkkoja selityksiä ilmiöille. On kuitenkin aina hienompaa, jos tutkittua tietoa voidaan myös käyttää niin, että se tekee ihmisten tai eläinten elämästä parempaa. Esimerkiksi koirien tai hevosten koulutuksessa on vallalla monia virheellisiä uskomuksia ja vanhentunutta tietoa, joiden soveltaminen saattaa aiheuttaa eläimelle jopa vahinkoa. Toivon tietysti, että mahdollisimman moni rottakoripalloa nähnyt eläimen omistaja kiinnostuisi oppimisteoriasta, ja tätä kautta tutkittuun tietoon perustuvat eläintenkoulutusmenetelmät yleistyisivät.