Kun lääke ei tahdo maistua...

Toisinaan käy niin että meidänkin rotillemme pitäisi saada antibioottikuuri syötettyä. Eläinlääkärin määräämän kuurin aiheuttajana useimmiten on hengitystietulehdus, jota ei ole saatu kotikonstein taltutettua. Antibioottikuuriin turvaudutaan kun oireet ovat riittävän voimakkaat, tai ne ovat jatkuneet yhtäjaksoisesti pitkään.  Kotikonsteina Heurekassa käytämme höyryhengittelyä, huolehdimme vielä tavallistakin paremmin häkkihygieniasta ja annamme rotillemme lisäravinnetta. Myös liian kuiva huoneilma voi saada rotat köhimään. Varmistamalla että rotta todella tarvitsee kuurin, pyrimme yhdessä eläinlääkärien kanssa vaikeuttamaan sellaisten "pöpöjen" syntyä, joihin ei tehoa mitkään antibiootit. Se, ettei antibiootteihin heti turvauduta, on siten hyvä asia, mutta sen ehdoton edellytys  on keskustelu eläinlääkärin kanssa. Näin varmistetaan, että antibioottikuurin ajoitus on oikea: ei liian aikaisin eikä liian myöhään.

Mikäli antibioottikuurin antamiseen rotalle päädytään, on kuurin kesto yleensä pitkä: kymmenestä päivästä pariin viikkoon. Tänä aikana rotta ehtii kyllästyä kaikkiin herkkuihin, joihin ovelat ihmiset yrittävät lääkkeen piilottaa. Kuurin loppupuolella kaikki houkuttelukeinot ovat jo käytössä. Hoitajat ovat pistäneet kaiken osaamisensa likoon keksiäkseen vielä yhden herkun tai keinon, joiden avulla huijata potilas nielemään antibioottinsa. Heurekan rottien kanssa toimivimmat keinot ja ruuat ovat olleet seuraavat:

- kissanruoka,
- erilaiset alle 6-kuukautisille vauvoille tarkoitetut soseet,
- puuro, johon on lisätty mustikka- tai puolukkajauhetta,
- hunajariisi,
- rotille tarkoitetut herkkutikut veteen liotettuina,
- kypsennetty kala sekä
- vaniljakastike tai sulanut vaniljajäätelö.

Kissanruoka ja kypsennetty kala ovat todella toimivia herkkuja rotille, mutta niiden varjopuolena on mahdollisuus liian suureen proteiinimäärään. Yhden lääkekuurin aikana näitä proteiiniherkkuja voi siten antaa rotalle suunnilleen parina päivänä.
Ruokavalintojen lisäksi voi kokeilla huijata rottaa antamalla lääkeherkun muiden rottien läsnäollessa. Pieni pala ruokaa kerrallaan hoitajan sormenpäähän, ja kun muutkin rotat tavoittelevat herkkua, innostuu varsinainen potilas syömään tarjotun kitkeränkin herkun kiireesti. Tämän tekniikan ainoa varjopuoli on se, että ihmisen pitää olla todella tarkkana, jotta  lääke ei joudu vääriin suihin.

Tällä hetkellä rotistamme Vanamolla on vielä yksi päivä lääkekuuria jäljellä. Mitähän ihmettä sitä huomenna hänelle tarjoaisi...;).

- Mirjami

Kuvassa vasemmalla Vanamo ja oikealla lääkkeellä höystetty puuro, joka jotenkin pitäisi saada syötettyä potilaalle...

Jyvien pyydystämistä vedestä

Rottiemme suurinta hupia on jyvien tai muiden herkkujen pyydystäminen vesialtaasta. Tosin tässä videossa aika pian hoitajan kännykkä alkaa kiinnostamaan jyviäkin enemmän. 

Millaista on olla eläin?

Ensi lauantaina 29.8. kello 14- 15 Helena Telkänranta pitää Heurekan auditoriossa luennon siitä miten eläimet kokevat maailmansa. Telkänranta tutkii eläinten käyttäytymistä ja kognitiota Helsingin yliopistossa ja häneltä on juuri ilmestynyt kirja "Millaista on olla eläin?" (SKS). Tarkemmat tiedot luennosta löydät Heurekan tapahtumat -linkin takaa. Jos haluat ottaa varaslähdön luennolle ja eläytyä kotonasi vaikkapa kalkkarokäärmeen kokemusmaailmaan, kannattaa vilkaista Helsingin sanomien arvio kirjasta .

Telkänranta on tehnyt tutkimustyötä myös meidän rottiemme parissa. Hänen blogikirjoituksensa aiheesta löydät täältä . Tutkimuksessa testattiin lämpökameran ja ultraäänimikrofonin käyttöä rottien käyttäytymisen seurannassa. Käytettävät menetelmät olivat ehdottoman eläinystävällisiä ja tavoitteena oli kehittää keinoja, joilla voitaisiin ymmärtää paremmin eläimiä ja ennustaa niiden käyttäytymistä.

Itse ehdin vasta tänään avaamaan kirjan, mutta odotan jo innolla pääseväni käsiksi popularisoituun tietoon siitä, mitä tällä hetkellä tiedetään eri eläinlajien kognitiosta. Eläinten koulutuksen kannalta koulutettavan eläinlajin "sielunmaiseman" ymmärtäminen on pohja kaikelle. Täyttämällä eläimen lajityypilliset tarpeet niin hyvin kuin mahdollista myös varsinaisen koulutuksen ulkopuolella, saadaan aikaiseksi hyvinvoiva koulutettava, jolla on mielenkiintoa ja energiaa olla koulutettavana. Oikein toteutettuna koulutus on osa lemmikkieläimen tai työeläimen (esim. työkoirat)  hyvinvointia.

- Mirjami

Rottien punaiset kyyneleet

Rottien parissa saattaa törmätä pelottavan näköiseen ilmiöön; rotan silmät tai sieraimet näyttävät olevan veren tahrimat. Yleensä kyseessä on kuitenkin rotille luontainen punainen erite, porfyriini.

Verenpunaista porfyriinipitoista eritettä tuottavat Harderin rauhaset, jotka sijaitsevat lähellä rotan silmiä. Harderin rauhaset löytyvät kaikilta vilkkuluomen omaavilta selkärankaisilta (niin nisäkkäiltä, linnuilta, matelijoilta kuin sammakkoeläimiltäkin), mutta ne ovat erityisen isot jyrsijöillä ja sorkka- ja kavioeläimillä. Ihmisilläkin on vilkkuluomen tapaan surkastuneet Harderin rauhaset.

Rotilla Harderin rauhasen erite koostuu pääosin lipideistä (rasvoista) sekä melatoniinista ja porfyriinistä. Arvellaan että sen tarkoituksena on kosteuttaa silmää ja vilkkuluomea, mutta sen merkitystä ei kunnolla tunneta. Linnuilla Harderin rauhanen liittyy immuunijärjestelmään eli kehon puolustusjärjestelmään. Gerbiileillä se taas osallistuu kehon lämmönsäätelyyn ja hamstereilla yksilöiden väliseen viestintään, feromoneihin.

Mitä yhteistä on hemoglobiinilla, klorofyllillä ja rottien kyynelillä? 

Porfyriini on orgaaninen yhdiste, joka koostuu neljästä pyrrolirenkaasta. Pyrroli on neljän hiiliatomin ja yhden typpiatomin muodostama viisikulmion muotoinen rengas. Porfyriinit muodostavat tärkeän orgaanisten yhdisteiden ryhmän ja niitä löytyy kaikkialta elollisesta luonnosta. Niiden erikoisuus on se, että ne voivat sitoa keskelleen metalli-ioneita.

Porfyriiniä kutsutaan ferroporfyriiniksi tai hemiksi, jos sen keskelle on sitoutunut rautaioni. Tätä ferroporfyriiniä on meidän veremme punasoluissa sitomassa happea. Porfyriiniä, jossa keskelle on sitoutunut magnesium-ioni, löytyy puolestaan klorofyllistä. Klorofyllin avulla kasvit yhteyttävät eli sitovat auringonvaloa ja muuntavat sen kemialliseksi energiaksi (sokereiksi).

Pitäisikö punaisista kyynelistä huolestua? 

Porfyriinin näkyminen silloin tällöin pieninä määrinä silmäkulmissa tai kuonossa on siis rotille normaalia. Rotan pestessä itseään se levittää eritettä myös turkkiinsa, mikä saattaa aiheuttaa punertavaa tai kellertävää värjäytymää vaaleiden rottien turkkiin. Porfyriinin eritys lisääntyy rotan iän mukaan, kunnes kahden vuoden iässä sen määrä alkaa jälleen laskea.

Stressi lisää porfyriinin eritystä, joten jos eritettä näkyy paljon ja usein, on liiallisen erityksen syy tarpeen selvittää. Syynä liikaeritykseen voi olla sairaus (esimerkiksi hengitystieinfektio) tai kivut. Myös ympäristöolot kuten liian pieni häkki tai vaikkapa ympäristössä olevat ärsyttävät aineet (esimerkiksi pesuaineiden hajusteet) voivat lisätä eritteen määrää. Jos siis huomaat rotallasi punaisia kyyneleitä, kannattaa niiden vointi ja hoito tarkistaa ja kääntyä eläinlääkärin puoleen, jos punaisia kyyneleitä näkyy koko ajan.

Pia Mäkelä

Rotta haluaa nähdä aina ylöspäin - molemmilla silmillään

Rotan silmissä on pupillit ihan niin kuin kaikilla selkärankaisilla eläimillä. Mustia pupilleja ei vain ole helppo rotan silmistä helppo huomata, koska pupilleja ympäröivä iiris on myös musta eikä esimerkiksi sininen, vihreä tai ruskea niin kuin ihmisellä. Oikein tarkkaan katsomalla pupillit erottaa kyllä ja salamavalolla otetuissa kuvissa ne paljastuvat usein kirkkaina täplinä.

Kun tutkijat seurasivat rottien pupillien liikkeitä minikokoisilla kameroilla, paljastui yllättäviä asioita (Wallace ym. 2013). 

Tutkitaan ensin ihmisen silmiä. (Kokeile tätä: katso silmiäsi peilistä ja yritä nähdä omien silmiesi liikkuvan...*)  Ihmisen silmät liikkuvat aina samaan tahtiin ja yleensä myös samaan suuntaan. Vain hyvin lähellä olevia kohteita katsellessa pupillit liikkuvat eri suuntiin, jolloin silmät katsovat kieroon.

Rotan silmät liikkuvat myöskin aina samaan tahtiin, ne eivät sentään liiku toisistaan riippumattomasti niin kuin kameleontilla, mutta ihmisestä poiketen rotan silmät liikkuvat kauas katsellessakin hyvin usein eri suuntiin, joko kieroon tai harittamaan. 

Rotalle tärkeintä vaikuttaa olla nähdä aina ylös. Sen molemmat silmät liikkuvat niin, että näkymä ylöspäin säilyisi koko ajan molemmilla silmillä. 

Kun rotta nostaa kuonoaan ylös, sen molemmat silmät liikkuvat kohti kuononpäätä, kun se painaa päätään alas, molemmat silmät liikkuvat taaksepäin. Kun rotta kallistaa päätään, alammaksi jäävä silmä liikkuu ylöspäin ja ylempi silmä alaspäin.

Miksi näin, miksi lemmikkisi haluaa aina katsella ylöspäin? Todennäköistä selitystä pitää lähteä hakemaan luonnosta. Turvallisista tunneleistaan taivasalle seikkailemaan lähteneen rotan on syytä säilyttää koko ajan näkymä ylöspäin, koskaan ei tiedä onko siellä haukka tai pöllö väijyssä.

* Omien silmien liikkeen näkeminen ei onnistu pelkästään peiliin katsomalla, mutta peilin, sopivan suodattimen ja pöytälampun avulla kikkailemalla voi onnistua nappaamaan omat silmät näkyviin kesken silmien liikkeen (Tatler ja Troscanko 2002).

Mikko Kolkkala 

Viitteet:

Wallace, D.J., Greenberg, D. S., Sawinski, J., Rulla, S., Notaro, G. ja Jason N. D. Kerr, J. N. D. 2013: Rats maintain an overhead binocular field at the expense of constant fusion. Nature 498: 65-69.

Tatler, B. W. ja Troscanko, T. 2002: A rare glimpse of the eye in motion. Perception 31: 1403-1406. PDF

Rottajengi leikki susijengiä

Lehdistö oli paikalla, kun Heurekan rotat pelasivat tunnelmaan virittävän ottelun ennen Suomen ja Turkin välistä kohtaamisesta parhaillaan käynnissä olevissa koripallon MM-kisoissa.

Suomen koripallojoukkue on saanut lempinimen susijengi.

Yksiväristen rottien joukkue sai tällä kertaa edustaa Suomea ja kirjavien joukkue Turkkia, kun rotat "ennustivat" illan koitoksen lopputulosta.

Molemmat rottajoukkueet olivat edustuspelissä huikeassa vireessä.

Rottien ottelun lopputuloksen jännitys säilyi myöhempään videotarkistukseen asti, koska koreja syntyi niin tiuhaan tahtiin, että pisteitä ei ehtinyt laskea.

Yleisöstä niukka enemmistö oli sitä mieltä, että "Suomi" voitti. Pistelaskenta oli kuitenkin lahjomaton. Komean matsin lopputulos oli lopulta yllättävän selvä "Turkin" voitto 58:38.

Lopputulokseen saattoi vaikuttaa se, että "Suomella" oli pelissä vain kaksi pelaajaa ja "Turkilla" neljä ja välillä viisikin... 

Rottakoripalloa pelataan Heurekassa sillä periaatteella, että aina ne pelaavat, jotka haluavat pelata. Tällä kertaa Turkkia edustaneilla kirjavilla rotilla sattui olemaan kovemmat pelihalut.

Illan MM-ottelu (ihmisten) oli sitten tiukka ja jännittävä. Varsinainen peliaika päättyi tasan 68:68. Jatkoajan jälkeen lopputuloksena oli Turkin voitto 77:73.

Pelin (rottien) videokooste on nähtävissä Iltasanomien sivulla: http://www.iltasanomat.fi/urheilu/art-1288733097854.html

Koripallorotat tiedettä tekemässä

Heurekan koripallorotat osallistuivat hiljattain tutkimukseen, jossa testattiin lämpökameran ja ultraäänimikrofonin käyttöä rottien käyttäytymisen seurannassa.

Tutkimus oli osa Heurekan yhteistyötä Helsingin yliopistossa toimivan Vertailevan kognition tutkimuskeskuksen kanssa. Keskuksen erikoisalana on uusien, eläinystävällisten menetelmien kehittäminen eläinten käyttäytymisen ja kokemusten tutkimiseen. 

Samassa projektissa lämpökameraa testattiin myös muun muassa aasialaisilla työnorsuilla.

Lämpökameran kuvassa lämpimimmät alueet näkyvät valkoisina ja punaisina, viileimmät mustina ja violetteina.

Perimmäinen tavoite tässä tutkimuksessa on kehittää keinoja, joilla kuka tahansa voisi nykyistä paremmin ymmärtää eläimiä ja ennustaa niiden käyttäytymistä. 

Tarkentunut tieto auttaa parantamaan rottien oloja eri puolilla maailmaa, niin lemmikkeinä kuin koe-eläinlaboratorioissa. Työnorsujen maailmassa sen odotetaan pelastavan myös ihmishenkiä.

Tutkimuksen tarkemmat tulokset tullaan julkistamaan analyysien valmistuttua. Lisää tietoa on odotettavissa myös tällä palstalla.

-Helena Telkänranta

Rotat filmitähtinä

Hollywood on hyödyntänyt jo pitkään rottia elokuvissaan. Pitkään rotat kuvattiin vain saastaisina ruton ja taudin levittäjinä, mutta nykyään monet jo tietävät kesyrottien söpöyden ja hurmaavan luonteen ja onpa jopa useita elokuvia, joissa rotat ovat pääosassa. Seuraavan linkin takaa löytyy kymmenen elokuvan lista, jossa karvaiset kaverimme hiirien lisäksi ovat jollain tavalla pääosassa.

http://listverse.com/2007/11/10/top-10-films-featuring-rats-and-mice/

Kun edelleen googlen ensimmäinen mainoslinkki hakusanalla "rotta" tuottaa tuholaistorjuntafirmojen yhteystietoja, on miellyttävä huomata, että kesyrottien suosio on kasvussa. Kesyrotta kun polveutuu villistä serkustaan isorotasta, mutta harva tietää, että kesyrotat ovat ovat yksiä vanhimmista lemmikkijyrsijöistä. Rottia kun pidettiin lemmikkeinä jo 1800-luvulla! Ei siis ihmekään, että Hollywood on tarttunut rotta-aiheisiin jo useamman elokuvan verran.

Heurekan koripallorotat ovat myös esiintyneet mediassa jo useamman ammattikoripalloilijasukupolven verran. Koripallorotat ovat jopa auttaneet lottorivin arvonnassa, mutta päävoittoa ei sillä kertaa onnistuttu saamaan. Kuten Hollywood-uratkin ovat noususuhteisia, niin samoin ovat koripallotähtienkin urat. Pienistä kentistä on suuri harppaus ammattilaisareenoille.

Kaksi tuoretta pelaajaa - äänestä nimistä!

Heurekaan on saapunut kaksi rotanpoikasta, yksi kumpaankin joukkueeseen koulutettavaksi.

Heta vai Sanni?

Ruskean- ja valkoisenkirjava poikanen saapui ensin, ja on ehtinyt jo sopeutua laumaan hienosti. Myös koripalloharjoitukset ovat lähteneet hyvi käyntiin. Kaverin väritys on veikeä, sillä ruskean pään lisäksi sillä kulkee ruskea raita selässä päästä häntään saakka.

Pinja vai Tarja?

Harmaa yksivärinen tuli hieman kirjavan jälkeen. Sitä kiusattiin aluksi enemmän, mutta nyt sekin pärjää jo isompien porukassa. Innokas treenaaja alkoi melko pian kuljettaa palloa kentällä, ja osaa jo muutaman päivän harjoittelun jälkeen viedä pallon hienosti oman korin luokse.

Poikasten nimistä voi äänestää Heurekan Facebook-sivulla. Kirjavan nimeksi tulee joko Heta tai Sanni, ja harmaan nimeksi joko Pinja tai Tarja. Linkki äänestykseen tässä: Poikasten nimiäänestys

Naksutinkoulutuksen historiaa ja nykypäivää

Olen usein kuullut väitteen, että naksutinkoulutus-menetelmän eläintenkoulutuksessa keksi biologi Karen Pryor delfiineille. Oikeastaan hän kuitenkin vain toi menetelmän käyttöön laajalle yleisölle kirjojensa myötä.

Monia hyviä keksintöjä on keksitty alunperin sotimistarkoitukseen, johtunee siitä, että siihen on oltu valmiita pistämään paljon rahaa. Naksutinkoulutustekniikkaa käyttivät jo 1944-1945 Brelandit laivaston eläintenkoulutusohjelmassa. He kouluttivat kyyhkyjä nokkimaan pommeja jolloin pommi saadaan varmasti tarkkaan osoitteeseen. Lähdettyään armeijasta ja perustettuaan yrityksen ABE, "Animal Behaviour Enterprises", he kouluttivat monia eri eläimiä ja myös muutaman koiran naksutinkoulutustekniikalla. He yrittivät esitellä tekniikkaa koirankouluttajille 1940- ja 50-luvuilla. Koiraihmiset eivät kiinnostuneet. Silloin vasta keskusteltiin siitä kuinka palkitseminen voisi olla parempi tapa kouluttaa koiria kuin rankaiseminen.

Nykyään koirankoulutuksessa on jo yleisesti hyväksyttyä, että kouluttaessa palkitsemalla saa parempia tuloksia kuin kouluttamalla pakolla. Naksutinkoulutus on hyvin laajasti käytössä koirapiireissä. 1990-luvulla alettiin tekniikkaa käyttää koulutuskentillä, ja se avasi monen kouluttajan silmät: parempia tuloksia palkitsemalla, ja koulutus eläimestä jopa kivaa!

Ehkä sama ulottuu jonain päivänä hevostenkin koulutukseen. Hevosten koulutuksessa on vielä yleistä, että käytetään raippaa, kannuksia ja rangaistuksia. Tuntuu oudolta kuinka ratsastuskouluissa opetetaan lapsia: "lyö sitä jos se ei tottele". Kukaan tuskin enää opettaisi ketään lyömään koiraansa jos se ei tottele. Kaikki hevosten koulutuksessa ja ratsastuksessa perustuu negatiiviseen vahvisteeseen. Positiivista vahvistamista pelätään syvään juurtuneiden uskomusten takia: se oppii näykkimään jos palkitsen sitä herkuilla. Negatiivisessa vahvisteessakaan ei ole mitään pahaa, jos sitä opetetaan käyttämään oikein. Aina ensin aloitetaan mahdollisimman pienellä avulla, jota tarvittaessa voimistetaan. Paine poistuu heti kun eläin reagoi halutulla tavalla. Näin eläin oppii, että omalla toiminnalla voi poistaa paineen ja voi toimia jo helläänkin apuun reagoimalla. 

Löytyy kuitenkin uran uurtajia ja pioneereja hevostenkin kouluttamisessa operantilla koulutuksella ja positiivisella vahvistamisella, Suomestakin mm. Tuire Kaimio. Useimmat ihmettelevät nähdessään miten erilailla käyttäytyy hevonen, joka on koulutettu palkitsemalla. Kuulopuheiden mukaan vain palkitsemalla koulutetut hevoset menevät passagea "lennokkaasti" ja näky on aivan erilaista kuin perinteisesti negatiivisella vahvisteella koulutettujen menestyneiden kouluhevosten meno.

Sama menetelmä toimii siis lähes kaikilla eläinlajeilla. Lemmikkinsä elämään voi tuoda lisää hyvinvointia kouluttamalla sitä naksuttimella. Koirat, kissat, linnut, pikkujyrsijät, kaikki saavat lisävirikkeitä ja aivojumppaa koulutushetkistä. Arkitottelevaisuuden lisäksi voi opettaa vaikka sirkustemppuja. 

Ei voida kuitenkaan unohtaa miten tärkeää on tuntea kyseisen eläinlajin käytös luonnossa. Kaikki hyvät eläintenkouluttajat ovat viettäneet tuhansia tunteja vain tarkkaillen eläimiä, jotta oppivat minkälaista niiden lajityypillinen käyttäytyminen on.

Minkälaisia eläimiä sinä olet kouluttanut naksuttimella ja miten on sujunut? Olisiko jakaa hauskoja temppuja joita voisi opettaa lemmikeilleen?

Lisälukemista:

http://www.freewebs.com/klikki/bobbailey.html

http://rantahiekkaa.wordpress.com/2012/09/21/naksutinkoulutuksen-haasteista/

http://elainkoulutus.wordpress.com/tag/hevonen-naykkii/