Riittävän motivoiva palkkio parantaa suoristusta ihmisilläkin

Koirien koulutus perustui pitkään lukuisia mitaleja ja palkintoja voittaneen saksalaisen Stricklandin oppeihin. Stricklandin oppien mukaan koiraa koulutettiin kuristuspannoilla ja rankaisemalla, usein tuottamalla fyysistä kipua. Vaikka jo 30- luvulla mm. Skinnerin oppimisteorioiden mukaan ruualla palkitsemalla saadaan eläin oppimaan, rankaiseminen oli yleinen tapa koirien koulutuksessa. Muistikuvieni mukaan joskus 1980 -luvun paikkeilla alkoi ilmestyä useita kritisoivia kirjoituksia rankaisemalla kouluttamiseen ja alettiin korostaa palkitsemista parempana tienä saada koira tottelemaan.

Naksutinkoulutusta alettiin soveltaa koirien koulutuksessa 1990 -luvulla. Pääpioneereina olivat delfiininkouluttaja, biologi Karen Pryor sekä Bob Bailey. Naksutinkoulutuksessa pääidea on se, että eläintä ei houkutella tekemään oikein. Eläimen täytyy tarjota toimintaa oma-aloitteisesti ja toiminta palkitaan. Kouluttajan täytyisi sisäistää, että palkitseminen on eri asia kuin lahjominen.
Palkkio voi olla mitä vaan mistä eläin pitää. Palkkion täytyy olla eläimen mielestä tarpeeksi hyvä, jotta se motivoi yrittämään. Käytännöllisistä syistä ruoka on helppo palkkio esimerkiksi rotilla. Rotat ovat myös melko ahneita ja persoja herkuille, joten tarpeeksi herkullinen ruokapalkkio on helppo keksiä. Heurekan rottia kouluttaessa saatttaa kuitenkin huomata, että jollekin rotalle keitetty riisi on tarpeeksi suuri palkkio, toiselle täytyy olla maistuvampaa pähkinää tai raejuustoa.

Koripallorotan uralla ensimmäinen tehtävä on oppia luottamaan ihmiseen

Eläinlajista riippuen palkkio voi olla jotain muutakin kuin ruoka. Leikkisällä koiralla palkkio voi olla leikkiminen. Hevosilla makupaloja ei yleensä kannata tarjota kädestä, koska se johtaa helposti näykkimiseen. Palkkiona hevoselle usein riittää työskentelyn lopettaminen, pitkät ohjat ja kentältä talliin. Voisimmeko soveltaa eläimistä saatuja koulutuskokemusta myös eläimeen nimeltä ihminen? Miten voisimme palkita ihmisiä? Työelämässä usein palkannostolla tai muulla rahallisella palkitsemisella on hyvin lyhyt vaikutus motivaatioon. Sen sijaan työn mielekkyyden parantaminen johtaa usein myös tuottavuuden paranemiseen ja taloudellisestikin mittavissa olevaan tuottoon. Kasvatustieteen professori Kari Uusikylä osaa kiteyttää hyvin kolumnissaan Työelämän kehittämisen erikoislehdessä (3/ 2012): "Elämän mielekkyyden lisääntyminen ei ole työntekijöille aivan vähäinen bonus".

Osa vanhemmista palkitsee lapsiaan hyvistä koulunumeroista rahallisesti. Kokeista voi olla helppoa oppia pänttäämällä ulkoa saamaan hyviä numeroita. Jokainen tentissä tai kokeessa käynyt tietää, kuinka oppi unohtuu saman tien tenttisalin oven takanaan sulkiessaan. Tuleeko palkkio oikeasta asiasta? Tulisiko palkita ennemmin heti ahkeran luku-urakan jälkeen? Minkälainen palkkio jättäisi nuorelle positiivisen muistijäljen ja iloisen onnistumisentunteen? Koulutuksen lopettaminen oikealla hetkellä, juuri silloin kun eläin onnistuu jättää eläimen odottamaan innolla seuraavaa harjoituskertaa.